tänään oli aamulla niin tylsää, että pesin kaikki meidän pihalamput, vaikka pesin ne kyllä jo eilenkin. parvekkeen kaiteetkin jynssäsin.
huomasin muuten juuri, että mun taskussa on yksi wiener nougat. kuka sen sinne on sitten laittanut, sitä en tiedä.
oltiin kerhotätiporukalla keilaamassa ja sitten kiinalaisessa syömässä. juuri palasin kotiin. oli taas niin jännää, kun amiskerhotädit selittää vanhuksista ja vammaisista, joiden parissa he työskentelevät. uskokaa tai älkää, mä olen oppinut jo hieman arvostamaan amiksiakin! kaikki muut kuunteli korvat höröllä niitä juttuja. ketään ei varmaan kiinnostaisi jutut mistään lukiokakasta? kaikki dementiamamma tarinat oli pelottavia! lisäksi taasen kerran tulin entistä vakuuttuneemmaksi siitä, etten ikimaailmassa soveltuisi sosiaali- ja terveysalaan liittyviin työtehtäviin tai opintoihin, saatikka haluaisi niihin.
näin evenkin ja heiluteltiin mennen tullen. en kyennyt kuitenkaan käymään juttusilla, koska aikataulu oli tiukka.
kävin myös jaanan uudessa kodissa äsken. jaana oli muuten palvellut ulla taalasmaata helsingissä torilla myymällä tälle mausteita! upeeta.
ahaa, mutta kappas vain, se wiener nougat onkin aika pitkälti sulanut taskuuni.