gaaaaaaaahls.
en tiiä mikä helpottais tätä vitutusta.
tiedän että jos jotenkin olo paranis niin vois se matematiikkakin alkaa sujumaan paremmin. oon nimittäin huomannu että jos ite on tosi vaikeella tuulella niin ne ongelmatkin tuntuu vaikeemmilta.
mutta kun mikään ei tunnu auttavan. ajattelin että jos vähän vinetän jollekkin oikeelle ihmiselle enkä jonnekki galleriapäiväkirjaan niin vois helpottaa joten puhuin vähän aikaa robertin kans puhelimessa mutta kun se on töissä niin ei silläkään oo loputtomasti aikaa kuunnella mun arkisia itseaiheuttamia ongelmia .___.
ajattelin että kyynelrunkkaus vois vähän piristää. no ei piristäny.
tosin ne kyyneleet tuli vasta sen jälkeen ::DDDDDdddddddddds
jos ottaisin rotat ulos häkistä nyt. niitten seurahan on aina mukavaa ja yleensä se piristää vähän.
sitäpaitsi kukaan ei vastaa mun viesteihin. andystä ei oo vieläkään kuulunu mitään ja just viestittelin michellelle ja se on yleensä nopee vastaamaan mut eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeei.
on se nyt kumma ku joka asia on niin perseestä mukamast. ja kun ei mikään näytä auttavan. jos ei rotskujen seurakaan piristä niin on varmaan vaan parempi että jää kotiin surkuttelemaan. (vaikka se keikka vois olla mukavaa piristystä mutta siitähän nämä ongelmat onki lähtösin ku ei meinaa keikkaseuraa löytyä. ja mä en oikeen taida tuota yksin hauskanpitämistä. mua ahdistaa olla yksin keikoilla eikä kukaan koskaan juttele mulle ku oon yksin .____. ei edes naiset!)
apua. kohta käännyn johonki dr. philin puoleen tms epätoivosta.
ei mutta nyt kokeillaan josko mun rottulit vähän piristäis hulluilla tempauksillaan. ja sit jos ei sekään auta nii sitte ei kyllä auta mikään! (paitsi pullo porteria ja nyyhkyttely)