Pian on vuos siit ku 2 pikkast pilkullist ½ vuotiast oripoikaa tuli suomee. Siel ne nökötti samas karsinas pesarin vieres ku mentii niit Karan kans kattoo 20.10.2006 n klo 10.00. Ne oli paskasii, niin paskasii ku paskasii vaan voi olla. Hessun harja oli ihan semmonen rastane ja kumpiki oli lähinnä keltasii kusest. Sit ne oli sellasii langan laihoi ja lihaksettomii.
Sit seuraavana päivänä tultii heti aika aamust tallil. Vietii pojat ekaa kertaa ulkoilemaan Suomen lumeen:) heh, niksu käveli ekana ja mä talutin hessuu peräs liinan kans. muistan ku se pelkäs rännii mist tippu vettä ja niksu pelkäs heinäpaalin pääl olevaa pressuu. sit laitettii ne putkitarhaa ponitallin vieree. Vähä ne uskals siel ravailla. Otin niist pari kuvaa, ja ne on viel tallel, että ne oliki rumia sillo. sit otettii Karan kaa niitten karsina ja yritettii keksii niil samal nimii, No Hessu ja Niksu niist sit lopult tuli. Otettii ne sit sisäl ja pestiin ne sirpan kans, siin ne seiso vierekkäin pesaril kylki kyljes, ja hui ku vesi oli sillo kauhee juttu. Sit pesun jälkeen otin sakset käteen ja leikkasin tukast kaikki rastat pois, samoin hännäst. Sit selvitysaine pullo kätee ja hyvä tuli:) se näytti jo vähäse hevoselt.
Siit se sit lähti, tykkäsin siitä koko ajan enemmän ja enemmän. Oli niit hyvii päivii ja sit oli niit huonojaki. Anteeks jos joskus en jaksanu sua harjailla tai jos joskus et päässykkään mettään kävelemään vaikka kaveri menikin. Anteeks. Mitään pahaa en oo sulle koskaan tarkottanu, aina vaan hyvää. tulitte huonokuntosina ja lähitte hyväkuntosina isoina poikina, ja toivottavasti onnellisina. Muistan sen päivän ku lähitte, muistan sen nyt ja tuun aina muistamaan. <3