Oliver sitten pääsi kuin pääsikin kotiin! Takaisin sairaalaan tulee lähtö, jos hengitys alkaa vinkumaan. Onnistui mut jo säikäyttämään henkihieveriin kun vein pojan nukkumaan ja menin ite olohuoneeseen katsomaan telkkaria, no, ei menny kauaakaan kun alko hirvee vinkuna kuulumaan makkarista, ryntäsin katsomaan niin siellä se makas silmät auki ja päästeli pihinä ääniä, hauskaa sillä taas näky olevan kun sai äitin melkein paskomaan housuihinsa :S vintiö. Tulehdus korvassa oli onnistunut leviämään terveeseenkin korvaan, eli ovat nyssitte kummatkin tulehtuneet, antibioottikuuri saatiin ja kuukauden päähän korvakontrolli. Hommaa on nyt puolta enempi kun joutuu ennen jokaista syöttöä antamaan nenätipat (se käy jo työstä!) ja mittaamaan lämmön, aamulla ja illalla pitäisi saada tungettua tolle jätkälle se antibioottikin, mikä nähtävästi maistuu hänen mielestä ihan hirveälle. Noo, eiköhän se tästä, lääkäri meinas ettei näitä pitäis kolmea enempää vuodessa tulla, jos tulee niin sitten aletaan epäilemään astmaa. vai oliko se puolessa vuodessa? kuitenniin...