IRC-Galleria

joskus sitä ikävöi menneitä, joskus taas ei haluis minkää muuttuvan. Mul nyt se ikävöintivaihe, haluisin kaiken olevan niinku ennen. Et mun ei tarvis itkee ja satuttaa itteeni, et mun ei tarvis ikävöidä ja olla aina nii allapäin. Oispa oikeesti olemas joku pelle peloton joka tekis mulle aikakoneen. Et vois vaan palata menneisiin.

Mut on niit asioit, joita en todellakaan haluu muuttaa. On asioita joista en luopuis mistään hinnasta. Asioita, jotka pitää sut raiteilla. Asioita, joista ei pidä luopua.

Miks elämän pitää olla näin saatanan vaikeeta? Miks jotki asiat ei vaan vois olla niinku ennen? Miks?

Oikeesti tyypit, mä rakastan teitä. Te ootte se, mistä en todellakaan luopuis, te ootte syy elämään.

Rakastan teitä ja tietäkää se koko teijän loppuelämänne ajan

Ja anteeks cindy ja lotta siit eilisest, pilasin vaa teijän illan. Täst lähtien mä pidän itteni aisois ja puran itteeni sillon ku oon yksin. Ja muuten, tää ei oo mikää pikku julian teiniangstipaska, tää on vaa jotain muuta shittii.