IRC-Galleria

Ratigan
[ ] Minulla on arkkivihollinen
[x] Olen kilpailuviettinen ja voitontahtoinen
[ ] Lässytän eläimille
[x] Olen itsekin eläin
[x] Minä en ole rotta!
[x] Nerous ja hulluus kulkevat käsi kädessä.
[x] Minulla on pää täynnä kieroutuneita suunnitelmia
[ ] Minulla on leveähköt hartiat
Yhteensä: 5

Pahatar
[ ] Voisin tappaa vain siksi ettei minua kutsuttu bileisiin
[x] Olen kalpea
[x] On ihan okei pitää viittaa
[ ] Omistan lemmikkikorpin, tai ainakin haluaisin
[x] Olen noita
[ ] Käytän kävelykeppiä
[x] En anna anteeksi
[x] Hattu ei ole pitämisen arvoinen ellei siinä ole sarvia
Yhteensä: 5

Frollo
[ ] Olen tekopyhä
[ ] Ja rasisti
[x] Ja himokas
[ ] Minulla on adoptiolapsi
[ ] jota vihaan
[ ] Olen pyromaani
[ ] Olen arvostettu
[x] tai sitten minua vain pelätään
Yhteensä: 2

Kapteeni Koukku
[x] Minulla on paha trauma
[/] Olen ison jengin pomo
[/] ...vaikka oikeasti olen luuseri
[ ] Haluan tappaa ärsyttäviä kakaroita
[ ] Käytän polvihousuja
[ ] Olen epärehellinen
[ ] Soitan pianoa
[x] Simoooooo!
Yhteensä: 3

Hades
[x] Oon aina ihan liekeissä
[ ] Hiusten on oltava hyvin
[ ] Olen jäänyt isoveljeni/-siskoni varjoon
[ ] Lupaukset pidetään
[x] Puhun ylinopeasti
[x] Minulla on kaksi kätyriä
[x] Turvaudun isompien ja vahvempien apuun
[ ] Olen epäsuosittu
Yhteensä: 4

Gaston
[x] Olen mahdollisesti hieman väkivaltainen
[ ] Mutta järkyttävän komea
[ ] Jokainen pelkuri on karvaton!
[ ] Kaikki ovat kateellisia leuastani
[x] Kiristän ihmisiä
[x] En saa sitä yhtä tiettyä...
[x] Olen mustasukkainen
[ ] Ja haisusukkainen
Yhteensä: 4

Cruella De Vil
[ ] Olen aina muodikas
[ ] Eläimet on tehty vaatteiksi
[x] En pärjää ratissa
[ ] Poltan
[x] Olen pakkomielteinen
[x] Mustavalkoiset vaatteet on kivoja
[x] Huudan ihmisille
[ ] Rahaa on kuin roskaa
Yhteensä: 4

Scar
[x] Olen katkera
[/] Olen hintelä
[ ] ...mutta olin jonossa kun aivoja jaettiin
[x] Minusta tulee kuningas!
[ ] Voisin häikäilemättömästi tappaa perheenjäseniä
[x] ...koska ajan aina omaa etuani
[x] Leikin ruoan kanssa
[ ] Manipuloin ihmisiä
Yhteensä: 4½

Jafar
[x] Karkeloin ja ratkean riemusta
[ ] Olen pitkä, ruma ja ilkeä mies
[x] Minulla on papukaija
[x] Saan ihmiset tanssimaan pillini mukaan
[x] Mikäs on sen kivempaa!
[ ] Partani on ihana
[x] Haluaisin toteuttaa kaikki toiveeni
[x] Muita on kiva nöyryyttää
Yhteensä: 6

Ursula
[/] Olen vähän tukevampi tapaus
[ ] Olen ulkopuolinen
[x] Autan ihmisiä
[x] ...mutta sopimukseni ovat epäreiluja
[ ] Minulla on lemmikkiankeriaita
[ ] Keittelen epämääräisiä
[x] Janoan kostoa, kuten kaikki pahikset
[x] Muahahahahahahahaha!
Yhteensä: 4½

Tyttö: Mikä on vialla?

Poika: Pidän hänestä niin paljon...

Tyttö: Puhu hänelle!

Poika: Enpä tiedä, hän ei edes pidä minusta.

Tyttö: Älä sano noin. Olet uskomaton.

Poika: Haluan vain hänen tietävän kuinka tunnen.

Tyttö: Sitten kerro hänelle.

Poika: Minäkö?

Tyttö: Odotas, kenestä sinä pidät?

Poika: Hän ei pidä minusta...

Tyttö: Kuinka sinä voit tietää sen?

Poika: Minä vain voin.

Tyttö: No kerro hänelle.

Poika: Mitä minun pitäisi sanoa?

Tyttö: Kerro hänelle miten paljon hänestä tykkäät!

Poika: Minä kerron sen päivittäin.

Tyttö: Mitä sinä tarkoitat?

Poika: Olen aina hänen kanssaan. Rakastan häntä.

Tyttö: Tiedän mitä tunnet. Minulla on sama ongelma. Mutta hän ei ikinä tykkäisi minusta.

Poika: Voi, hänkään ei tykkää minusta.

Tyttö: Kyllä tykkää.

Poika: Mistä sinä tiedät...?

Tyttö: Kuka sinusta nyt ei tykkäisi?

Poika: Sinä.

Tyttö: Olet väärässä, rakastan sinua.

Poika: Rakastan sinua myös.

Tyttö: Joten aiotko mennä puhumaan hänelle?

Poika: Juurihan minä puhuin.

Koska luit tämän viestin, sinä saat perjantainan sudelman elämäsi rakkaudelta.

ÄLÄ RIKO KETJUA!!

Ihastuksesi pyytää sinua ulos.
Huominen tulee olemaan elämäsiparas päivä.
Kuitenkin, jos et kopio tätä päiväkirjaasi sinun elämäsi on tuhoon tuomittu rakkauden puolesta.

1. Kuka olet?
2. Olemmeko ystäviä?
3. Koska ja miten tapasimme?
4. Oletko ihastunut minuun?
5. Pussaisitko minua?
6. Anna minulle lempinimi, ja kerro miksi valitsit juuri sen?
7. Kuvaile minua yhdellä sanalla
8. Mikä oli ensivaikutelmasi minusta?
9. Oletko edelleen samaa mieltä?
10. Mikä muistuttaa sinua minusta?
11. Jos voisit antaa minulle mitä tahansa, mitä se olisi?
12. Miten hyvin tunnet minut?
13. Koska näimme viimeksi?
14. Halusitko joskus kertoa minulle jotain, mitä et ole pystynyt kertomaan?
15. Aioitko pistää tämän blogiisi ja katsoa, mitä minä kertoisin sinusta?

1. Kuka olet?

2. Pidätkö minusta?

3. Milloin tapasimme ekan kerran ja missä?

4. Mikä oli ensivaikutelmasi minusta?

5. Oletko yhä samaa mieltä?

6. Jos saisit antaa minulle jotain, mitä antaisit?

7. Kuvaile minua yhdellä sanalla

8. Uskallatko laittaa tämän päiväkirjaasi ja katsoa mitä mieltä minä olen sinusta?

accept - midnight mover <3

p.s. tuo yks kirjotti laukkuunsa fiksuja juttuja, mm. ``antakaa lapselle kori olutta``
& paskoja vihanneksija !

+ nyt tuli weeteeäffäki tänne ;)

hannella olen.
eilen oltiin hesassa shoppailemassa, ja sit illalla tuolla hyrylässä tapaa hannen kavereita.
mukavia tyyppejä kyl kaikki <:
mutta eipä tässä muuta.

tuusulassa, tulee kiva viikonloppu :))

huomenna alkaa loma, ja pääsen hannelle tuusulaan.<3
kivaaaaaaa !

p.s. hanne aikoo juottaa mut känniin, hui :o

;)

hopeasompa juttu here i come<3

Tarina joka pistää miettimään elämää...


Käydessäni ensimmäistä vuotta lukiota näin kerran erään luokallani olevan
pojan kävelevän kotiinsa koulun jälkeen. Hän oli Kalle.

Näytti siltä, että hän kantoi kaikkia oppikirjoja mukanaan. Ajattelin
itsekseni: "Miksi kukaan kantaa kaikki kirjat kotiinsa perjantaipäivänä?
"Taitaa olla varsinainen nynny."
Minulla itselläni oli paljon suunnitelmia viikonlopun varalle,
pippaloita ja jalkapalloa kavereitten kanssa seuraavana päivänä.
Niinpä kohautin olkapäitäni ja jatkoin matkaani. Hetken
päästä näin, kuinka poikalauma juoksi Kallea kohti.
He törmäsivät häneen tahallaan, sysäsivät kaikki hänen kirjansa
maahan ja kampittivat hänet niin, että hän kaatui kuraan. Hänen
silmälasinsa lensivät noin kolmen metrin päähän ruohikkoon. Hän nosti
päänsä, ja hänen silmänsä olivat hirvittävän surulliset.

Sydämeeni koski. Juoksin Kallen luokse. Hän ryömi ympäriinsä Etsien
lasejaan, kyynel
silmissään. Ojentaessani hänelle hänen lasejaan sanoin:
"Nuo ovat pölkkypäitä. Niille pitäisi antaa elinkautinen."
Hän katsoi minuun ja sanoi "kiitos", hymyillen leveästi.
Siitä hymystä paistoi todellinen kiitollisuus.

Autoin Kallea keräämään kirjat maasta ja kysyin, missä hän asui.
Kävi ilmi, että hän asui lähellä minua, joten kysyin
häneltä, miksen ollut nähnyt häntä niillä kulmilla aiemmin. Hän
sanoi käyneensä yksityiskoulua ennen kuin tuli meidän luokallemme.
Ennen en ollut ollut missään tekemisissä yksityiskoulun oppilaan kanssa.
Juttelimme koko kotimatkan ajan ja kannoin osan Kallen
kirjoista. Hän osoittautui mukavaksi pojaksi.
Kysyin, halusiko hän pelata jalkapalloa kavereitteni kanssa. Hän
vastasi myöntävästi. Pyörimme samoissa porukoissa koko
viikonlopun ajan, ja mitä paremmin opin Kallea tuntemaan, sitä
enemmän pidin hänestä. Kaverinikin olivat samaa mieltä.

Tuli maanantaiaamu, ja näin Kallen taas valtavan kirjapinonsa
kanssa. Pysäytin hänet ja sanoin hänelle, että jos hän kantaa noin
paljon kirjoja mukanaan joka päivä, hän kehittää itselleen mahtavat
muskelit. Hän vain nauroi ja antoi minulle osan kirjoista.

Seuraavien vuosien aikana Kallesta ja minusta tuli parhaat kaverit.
Lukion lopulla aloimme suunnitella jatko-opintoja. Kalle päätti mennä
lukemaan lääketiedettä ja minä valitsin liiketalouden opinnot
jalkapallostipendin turvin. Opiskelisimme eri paikkakunnilla,
mutta olin varma, ettei välimatka vaikuttaisi ystävyyteemme mitenkään.

Kalle oli luokkamme priimus. Kiusasin häntä siitä jatkuvasti ja
nimittelin häntä nynnyksi. Kallen piti pitää puhe koulun päättäjäisissä.
Olin todella iloinen, ettei Minun tarvinnut nousta korokkeelle puhumaan.

Päättäjäispäivänä näin Kallen, joka näytti komealta. Hän
oli todellakin päässyt sinuiksi itsensä kanssa kouluvuosinaan.
Hän oli hyvännäköinen silmälaseissaan, ja hänellä oli paljon enemmän
tyttökavereita kuin minulla. Kaikki tytöt olivat pihkassa häneen.
Olin joskus kateellinen.

Tuli se suuri päivä. Saatoin nähdä, että Kalle oli hermostunut, joten
läimäytin häntä selkään ja sanoin: "Kuule, hyvin se menee!"
Hän katsoi minuun kasvoillaan se hänelle ominainen, todellista
kiitollisuutta osoittava ilme ja sanoi: "Kiitos."

Hän ryki hieman ja aloitti puheensa.
"Koulun päättäjäisissä on aika kiittää kaikkia niitä, jotka
ovat auttaneet oppilaita selviämään Vaikeistakin vuosista.
Vanhempia, opettajia, sisaruksia, valmentajiakin kenties...
mutta ennen kaikkea ystäviä. Seison tässä sanomassa teille,
että paras lahja, minkä voi toiselle antaa, on olla hänen
ystävänsä. Aion nyt kertoa teille erään tarinan."
Katsoin epäuskoisena ystävääni, kun hän alkoi kertoa siitä päivästä,
jolloin ensi kertaa tapasimme.
Hän oli aikonut tappaa itsenä sinä viikonloppuna.
Hän kertoi, kuinka oli siivonnut pulpettinsa ja ottanut kaikki tavarat mukaansa,
ettei hänen äitinsä olisi tarvinnut mennä
keräämään niitä koulusta jälkeen päin.

Hän katsoi minuun kiinteästi ja hymyili.
"Olen kiitollinen siitä, että minut pelastettiin. Ystäväni
pelasti minut tekemästä jotain kamalaa."
Kuulin yleisön haukkovan henkeään, kun tämä komea, suosittu poika
kertoi meille kaiken hetkestä, jolloin hän oli ollut elämässään
heikoimmillaan.

Näin hänen isänsä ja äitinsä katsovan minua kasvoillaan Kallen
kiitollinen hymy. En ollut ennen tajunnut tämän kiitollisuuden
syvyyttä.

Älä koskaan aliarvioi tekojesi voimaa. Yhdellä pienellä
eleellä voit muuttaa toisen elämän, parempaan tai huonompaan
suuntaan.


Sinulla on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1)Voit kopioida tämän omaan päiväkirjaasi
2)tai voit olla kopioimatta viestiä ja toimia ikään kuin se ei olisi
vaikuttanut sinuun mitenkään