miks aina täytyy käydä näin?
taas asemalle yksin jäin.
ei ovet aukee minnekkää.
mun elämä on ohi,
luotin suhun,
luulin et oot mun tukena,
mut ei,
syytit mua aineiden käytöst,
ku muka oon ulkon täst maailmast,
nyt tiedän,
mä en kuulu sun luo,vaan äitin ja veljeni!
ne tukee mua eikä huuda...