IRC-Galleria

Oli ja eleli kerran eräällä peräseinäjokelaisella maatilalla kissa ja
hevonen, jotka olivat hyviä ystäviä. Päivästä toiseen he leikkivät
yhdessä,
kunnes erään kerran hevonen tipahti suonsilmäkkeeseen ja alkoi vajota.
Kauhuissaan hevonen huusi kissalle, jotta tämä menisi hakemaan tilan
isännän apuun.
Kissa lähti juoksemaan kohti päärakennusta, ja etsi isäntää joka puolelta,
mutta turhaan.
Tämä kun oli lähtenyt traktorilla käymään kylällä.
Kissan valtasi paniikki, kunnes hän huomasi isännän uuden ja kiiltävän
BMW:n. Kissa haki avaimet, hyppäsi autoon ja hurautti tuhatta ja sataa hevosen
luo. Sidottuaan hinausköyden kiinni takapuskuriin, se heitti toisen pään
hevoselle, joka tarttui siihen lujasti. Bemari käyntiin, ykköstä silmään ja pikkuhiljaa hevonen pääsi kuin
pääsikin ylös suosta. Ja niin hevosesta ja kissasta tuli oikein sydänystävät!
Pari viikkoa sen jälkeen, leikin tiimellyksessä yhtäkkiä kissa tipahti
mutakuoppaan, jäi kiinni ja alkoi vajota. Kissa huusi "apua hevonen,
pelasta minut!" Hevonen tuli kiitolaukkaa paikalle, asteli kuopan päälle ja
kehotti kissaa tarttumaan "siihen" mikä roikkui jalkojen välissä. Kissa teki
työtä käskettyä ja hevonen nosti kissan ylös kuopasta.


Tarinan opetus:
Kun on varustus kuin hevosella, ei tarvitse bemaria poimiakseen misuja kyytiin.