Melko naurettavaksi menee, mut lauantaina onneksi optikolle. Ehkä se korjaa mun silmät. Tai jotain. Tänään on näkökenttä ollut enemmän tai vähemmän hämärä ja sekava, ja lähdinkin koulusta jo ruuan jälkeen kotiin. Ja nukuin neljä tuntia sohvalla. Kutsin kanssa tietysti, oli suloista. Sitten laskeskelin matikkaa ja muuta turhaa, joka onnistui yhtä naurettavasti kuin tuo matikkakin. Eipä siinä mitään. Nyt odottelen vain Greyn alkamista ja sen jälkeen voisikin sitten ryömiä nukkumaan. Kanin kautta, of course.
Kanipupudiiva oli varsin pirteä tänään irti ollessaan. Otti mielettömiä pyrähdyksiä ja loikki niin ku kauris. Mistä tulikin mieleeni... No ei siitä sen enempää! Istuin kaniinin seurana kahvikuppi kädessä ja rentoutin silmiä. Oli hassua. Nyt voisin mennä sohvalle makoilemaan ja jumittamaan! Jee.