Katsoin Mazohyst of Decadencen PV:n, kuolin sisà isesti.
Luin lyriikoiden translationit uudelleen, kuolin hieman ulkoisestikin. En toimi.
Vihaan sua, Kyo, koska...
ei kukaan kuvaile noin.
Mulla soi sekaisin Maija Vilkkumaata ja Dirua - ei siis koneella vaan aivoissa - ja hikoilen seisovassa ilmassa ja yskin.
AH JOO! Tunnelmaa ei tosiaankaan helpota se, etten ole kuullut aikoihin muuta kuin japania puhuttavan.
Luulin olevani Roomassa, mutta taidankin olla jossain muualla.
Hmm-mm.