IRC-Galleria

Saatanan epäreilua. Ampukaa mulle kuula päähän. Vittu tää on niin vitun perseestä vittu.

Ownasin just itteni. Löysin vuoden -05 ficcejä ja putosin NIIN seuraavalle pätkälle alkuperäisestä rantaficistäni (parituksella Die/Toshiya):

"Toshiya tarkasteli itseään peilistä. Hän mietti, halusiko laittaa märät alushousut jalkaansa, vai halusiko hän odottaa niiden kuivumista - vai halusiko hän mieluummin käyttää Dien alushousuja.
Mikään vaihtoehdoista ei tuntunut hyvältä, eikä hän uskonut Dien iloitsevan jos hän kylmästi kiskoisi ylleen lainahousut ja jättäisi koko alusvaatekappaleen pois.
Jäljelle jäi yksi vaihtoehto - seistä tyhmänä paikallaan peiliin tuijottaen ja toivoa, että ratkaisu putoaisi päähän taivaalta.

Jos hän valitsisi vaihtoehdon yksi, se johtaisi suoraan uusienkin housujen vettymiseen.
Toisen vaihtoehdon kohdalla hän joutuisi hyppelemään ympäriinsä alasti ehkä seuraavaan aamuun saakka.
Kolmas häiritsi häntä hitusen.
Sitä paitsi, Die oli isompi kuin hän. Alushousut eivät vain yksinkertaisesti... sopisi.

Toshiya oli jo melkein huutanut Dielle ja kysynyt, mitä tekisi, kun tajusi, ettei välttämättä halunnutkaan kysellä sellaista keneltäkään.
Mutta ellei hän pian tekisi jotain, Die luultavasti tulisi joka tapauksessa kysymään häneltä, mikä kesti.

Miehestä alkoi tuntua siltä, että olisi helpompaa hypätä ikkunasta kuin keksiä ratkaisu kysymykseen. Toisaalta hän ei kyllä halunnut hypätä ikkunasta alasti, josta päästiin taas itse ongelman alkulähteille."

OWNED 2:
"Toshiya?"

Die istui jalat ristissä sängyllä, tökkien Toshiyan käsivartta.

"Mm-mm-mmm..."

"Toshiya."

"Die-e-ee."

"Herää."

"En halua."

"Herää silti. Minulla on kysymys."

"Kysy Kyolta..."

"Ei Kyo osaa vastata tähän kysymykseen. Herää."

"Olen hereillä!"

"Hyvä. Miksi nukut alasti sängyssäni?"

http://www.rockopisto.fi/tapahtuma-arkisto/img/24052008.pdf

Keikka-arvostelua ei olla meistä (Lävistetty Hitler) viitsitty edes kirjoittaa, mikä sinällään ei ole suurikaan yllätys, mutta KUVIA SITTEN ON JUUJOO

Näytän teinigoottihuoralta, olen toiseksi viimeisellä ja viimeisellä sivulla mikrofoni kourassa ja piikkipanta kaulassa ja mun hiukset näyttää mustilta ja voi lollo.
_o/ Postaan tänne kyllä meijän MAHTAVAN esityksenkin kunhan se levy tulee. Sitten saatte nauraa mein tuplanopeuksiselle kompille, väärään kohtaan tulleille skittasooloille ja ennen kaikkea... mun rääynnälleni ja sille, että missailen sieltä välistä taidokkaasti kertsien alkulauseet.
(mun piti hengittää. Ei kun oikeasti mä vaan myöhästyin aina, hävettävää -_-)

Ah joo, musta on toi pikselöitynyt IIIIISO KUVA viimeisellä sivulla. AI ARMIAS HÄVETTÄÄ

Lafin nykyinen taso.

R.I.P hyvä fiction.

Edistyn.

Olin Korkeasaaressa. Musta äijä tuli iskemään mua mäkkärissä sillä aikaa kun äiti haki ruokaa. Ostin panhuilun. On ollut kivaa.

Perkele kun sormi putoaa.

:<

En tykkää mun iho-ongelmistani. Meen takas nukkuun.

Heräsin tänään aamulla siihen, että a) Neko oli mun pääni vieressä, b) äiti litisti mustamurkkuja käytävässä.

_o/

Vihaan mun puhelintani ihan näin btw, koska jouduin uudelleenkirjoittamaan yhden tajuhyvän fikkini, joka ei ollutkaan tallentunut puhelimeeni. Arghklejwoiajdfo.
No, nyt se on koneella. Vähän huonompi. Mutta onpa olemassa!

Mun toinen tietokoneeni vähän lagaa, en tiedä mitä se tekee mutta se sanoo

TIDI
*runkrunkrunk*
TIDI
*runkrunkrunk*
TIDI

eikä käynnisty ollenkaan. Lopetan tän kirjoittamisen että voin painaa sen ruudun näkyviin.

//e d i t : Runkkarit runkkailee huvikseen. Ihan elossa se näyttää olevan, tuo tietokone siis.

Se fic on Die/Toshiya deathfic. Se on inhottava. Se on ahdistava. Se sai Amberun itkemään.
Mä en voinut nukkua ennen kuin olin saanut sille alternative endingin.
>_>

<_<

MIKSI MÄ KIRJOITAN SELLAISIA.