Miksi on vaan aika tää,
niin katoavaa?
Juuri kun sua haluisin,
maailma vie sut kuitenkin.
Kiinni pitää tahtoisin,
sen kaiken ikuistaa.
Virheisiin sortuu se pahempikin osapuoli, vaikka toisin luulla vois, kaikkeni annoin mä sulle, melkein kadotin kokonaan itseni.
Kerron sen eteenpäin kuljen, enkä tarvitse rohkaisuu siihen, miksi kuvittelet, että ikävöin sua, kun katson eiliseen mitään sieltä kaipaa en.
Jos en olisi jäänyt sateeseen,
jos et olisi juossut mun viereen
ei oltaisi tässä
etkä sinä lähtemässä
ei oltaisi jääty kii suudelmiin
ei oltaisi rakastettu niin
oltaisi jääty hyvin kai
yksinäisiin unelmiin.