Lumihiutaleet putoilevat yhtä hiljaa kuin kyyneleet, ne saavat minut muistamaan ihanan syksyn kanssasi.
Yritän unohtaa sinut vaikka se on vaikeaa.
Yritän...
Haluaisin löytää paikan, missä voisin unohtaa, että olet poissa ikuisesti.
Voisin istua ja katsella kuuta,
kunnes kaikki olisi hyvin taas.
Elämä tuntuu merkityksettömältä, niin tyhjältä ilman sinua.
Tämä päivä on harmaa, aivan kuten mielialani ja ajatukseni.
Miksi kaiken piti loppua?
Kaikki oli minun syytäni, ihan kaikki.
Kunpa voisit antaa anteeksi ja unohtaa sanani. Mutta tiedän ettet voi.
Sinä olit, minä olin, me olimme... Ja yhtäkkiä ei ollutkaan enää mitään.
Vain tyhjyys ja ikävä ja kyyneleet ja yksinäisyys.
Lähdit pois ja minä jäin ihan yksin.
Nyt kuitenkin tiedän etten saa sinua koskaan takaisin.