IRC-Galleria

miks sä et vastaa soittooni, en pysy kauaa tolpillani, ikävä painaa samalta tuntuu sydämestäkin tuttu tunne, ja sen näkee tunteista, kun kyyneleet valuu mun sinisistä silmistä, ja sä et vastaa, ku haluisin kertoo et sua mä rakastan, nyt ja aina, tahtoisin olla luonas, mut ei aina, voi mennä niin ku elokuvissa, ei onnelist loppuu mut silti jaksan puristaa, mut miks se sattuu vaan, miks kaikki satuttaa, miksei mul voi käy ku niis elokuvissaa, nyt ero sana kaikuu päähän tavu tavultaa, kuoleman sormi päivä päivältä saavuttaa

ei sanoilla, voi kuvailla tunnetta, mitä mukanani joka paikkaa kannaan, en tahdo luovuttaa, en tahdo satuttaa, mut minkä taki otit ja lähdit mun luota.

Mä tajuun miks sä et ota yhteyttä
Olet niin kaukana etkä haluu muistella
Mä tiedän miks sä et ota yhteyttä
Et halua että kumpaakaan sattuu enää
Mä tajuun miks sä et ota yhteyttä
Aina kun istun niin tuntuu et tipun penkiltä
Mä tiedän miks sä et ota yhteyttä
Tuntuu kun ikävä tää viel vetää mut hengiltä

Ei ollu eka kerta, kun lähdit luotani
Aina takas palasit sä juosten mun suojaani
Mut nyt vaa pelottaa, ettet sä palaa enää
Joka aamu painajaisest kuvitelmaan salaa herään
(salaa herään) kuvitelmaan jossa tunteet
Ei kuole koskaan, Ei hävii tuuleen
Mä kuiskaan hiljaa sun nimeäs
Kun istun sängynlaidal huoneessa pimeäs

Eilenki koitin soittaa sulle tuhat kertaa
Olisit voinu vastata ees yhen kerran
Mut ei...et ees koittanu soittaa takasin
Ja niin paljon kun mä silloin joskus sua rakastin
Ja kyllä sua edelleen rakastan
Sen haluisin mä kertoo mikset voisi jo vastata
Hei...kulta oot sä sielä
Halusin vaan kertoo et mä rakastan sua vieläkin

Leiki kanssani leluilla näillä
Leiki kanssani heikoilla jäillä
Leiki kanssani Ota kädestäni kii
Leiki kanssani leikithän vieläkin

Leiki kanssani niinkun leikit ennen
Leikithän kanssani etkä vastaa "en"
Leiki kanssani tästä päiväst ikuisuuteen
Leiki kanssani tästä illast aamuun uuteen


Lelut lattialla ne samat vanhat kaverit
Jotka on nähny kaiken täs huonees kohtalon toverit
On kuullu huutoo, on nähny surua
On nähny naurua, sekä myös huurua
Ikkunoissa noissa joissa ei oo verhoja
Joiden välis ei oo sälekaihtimii vaan tammenterhoja
Joita keräilin pikkupoikana alta puiden
Salaisuuden kerto mulle joskus mies partasuinen
Johonka törmäsin mä tässä kerran matkallani
Asemalta kotiin, kun olin tapaamassa hanii
Ja sinä samaisena kylmänä pakkaspäivänä
Tarttu olkapäästä kiinni mua kaupungil äijä tää
kuiskas korvaan "Leikkiminen on elämän perustana
Leiki lapsena ja vanhana siis leiki aina"
Ne sanat muistan aina ja niitä oon noudattanu
Haluun tehdä myös niin etten pelkästään vaan jouda saduks

Lelut vanhat nuhruiset vuosien varrella
Nappisilmät irronneet on jo mun uninallelta
Värit alkaa haaleta saumoista revetä
Tajuutte kyl pointin ei mun tarvi kertoo enempää
Nää lelut alkaa hajoon aina käytti niitä, tai ei
Vene uppoo pohjaan aikanaan eikä se pysy lainel
Vaikka piti Titanicinki olla uppoomaton alus
WTC:n lailla sekin katos ilmaan niinkun savun
Tai no pohjaan ihan sama kyl me ymmärretään
Samaa kieltä, silti kaikki täälä aina yllätetään
Itsemurha iskuil tai vastaavalla pommituksel
Itel ainoo huoli pihal on ku jätin kotiin sukset
Voisin hiihtää kauas tästä kaikesta pahasta ja
Uida lelujeni kanssa tästä veneest samasta
Mä poljen polkupyörälläni takas kohti kotia
Ja nalle kädessäni aukaisen uusia ovia


Ei päätä eikä häntää tässä elämässä
Kun katsoo aikuisia niin kaikkee ei voi kässää
Miks pitää pukeutua hyvin olla niin fiksuna
Nuhruisis farkuissa alkaa jo ote lipsua
Polvissa paikat ja paita väärinpäin
Hihat liian pitkät, siks mä ne käärin näin
En haluu kasvaa koskaan vaan haluun jäädä nuoreks
Lapsen leikki-ikään vanhemmat saisi huolet
Hoitais sitten pahat asiat pois tavallansa
Samalla radio-ohjattava vene saapuu rantaan
Sama nalle kainalossa veneen ohjain käsissäni
Värikynät taskus joil maailmani väritän niil
Väreil mitä ite haluun, millä haluun täyttää
Matkan tuntemattomaan haluun myös leluilleni näyttää
En pyydä paljoa, jos pyydän leiki kanssani
Leiki tänään huomen sekä vielä vanhanakin

"Koskaan ei oo liian myöhästä"
"Koskaan ei oo liian myöhästä leikkiä"
"Sä ite päätät mitä elämälläs teet"
"Leiki"
"Jokainen meistä voi tehdä unelmistaan totta"
"Vielä sullon aikaa"
"joo.."

Juna saapuu asemalle keskiyön aikaan
Ei ilmassa oo todellakaan keskiyön taikaa
Kaipaa naistaan mies joka junasta ulos astuu
Hän katsoo ylöspäin samalla silmäkulmat kastuu

Hän tietää mist on tulossa mutta ei minne menossa
Naisensa kanssa vika riita nyt lopulta erossa
Sitä hän pelkäsikin koko yhdesoloajan vaan
Ei enää tiedä mikä tätä pahaa oloo parantaa

Hän kävelee kädet taskus kohti tuttuu pysäkkiä
Katselee matkan varrel puita joisson sydämmiä
Mitkä vuosia sitten puukolla niihin kaiversi
Isä takavarikoi puukon ja tarttu raivelist
Sai se sit hyvän olon kun sai kostaa
Äidin pettävät teot muttei vittuuka kiinnosta
Ehkä mut on luotu häviin taas tässä näin kävi
Petit mua liian monta kertaa kaikki hajos käsiin

Mikä määrää meidän elämälle suunnan
Onko vain elämämme toiveunta
Onko olemassa sitä oikeeta valintaa
Joka voisi yhdistää kaks eri tarinaa

Nainen toinen aivan toinen tausta toisest tarinasta
Vihdoin käänsi oikean sivun kahdesta valinnasta
Aina joutu itkeen kun mies tätä pahoinpiteli
Pahoilla sanoil siveli pahuuttaan ja taas riiteli
Turhist asioista murhista ja tarinoista
Joissei ollu perää päätä eikä häntää saati toistamiseen
Onnellisii loppui ei onnellist parisuhdetta
Eihän miehel takanakaan oo kun pari suhdetta

Mut nainen kestä ei enää miehen epäilyi kaikest
Pettämisest varsinkin ja sekös teki suhteest vaikeen
Nainen yksin nyt kävelee kaupungissa itkien
Alkon kassi mukanansa viinapullost litkien
Ei jaksa välittää elämästänsä enää
Vannoo ettei aio elämäänsä enää päästää ketään
Kävelee sillalle ja katsoo taakseen
Jääkö tytön elämä vaa enää pelkäks haaveeks

Tyttö nousee seisoon kaiteelle ja sulkee silmänsä
Näkee mielessänsä pienen hetken ohi kiitävän
Kun tuntee otteen kädessänsä jonka muistaa
Sekä sanat jotka joku hälle nyt kuiskaa
"Ei ole mitään syytä lopettaa nyt tähän
Sä oot nuori kaunis nainen edessäs koko elämä"
Ja nainen nousee kaiteelta alas vaikeena
Kääntää katseen taaksensa ja näkee siellä pienen miehen kalpean
Mies katsoo niihin kauniisiin silmiin naista
Sanoo tiedän et tää elämä on paskamaista
Mua on petetty ja vedätetty kaikki nämä vuodet
Koko elämä nyt kaatu päälle nyt ootan et kuolen
Nainen halas miestä ja tiesi että kaipaa
Elämäänsä uuden rakkauden, kunnes on vainaa
Mies ja nainen rakastu nää kohtalotoverit
Yhdessä elon kauneuden meille kohtalo opetti.

Sä oot tasan ainoo jonka tahdon ja jolle annan näin paljo arvoo.
Sinä vain, ei muut mua huomiseen saa jaksamaan <3
Sinä vain, yksin pystyt mulle voimaa antamaan <3
Sinä vain,joka kerran rakkauden sait syttymään <3
Sinä vain, olet aina ainoain <3

Sä soitit mulle ja pyysit mua käymään onnessaan mä lähdin sun tykö
juoksemaan. Me mentiin sun kaa istuu pöytään ja ennen kuin mä kerkesin
suutani avata sä sanoit "mä tapasin täs pari viikkoa sit yhden gimman ja
se vaikuttaa tosi nastalta taidan sitä rakastaa mut mä oon pahoillani en mä sua ois halunnut
satuttaa. Hyvästit nämä nyt sulle jätän ehkä me
joskus voitaisi olla frendejä". Mä katon sua pitkään
en tätä olisi susta uskonut en sit millään,
vaikka kamut susta varotti et älä mee vaa ihastuu, siit pojast ei
oo muutakuin harmia. Sä katot mua hämillään ja sanot et kyllä
mä susta vielä välitän. mä lähden vetää ja pyydän ettet
lähtisi perää.

Puiston kohdalla mä annan kyynelten tulla
vastaan tulijat kysyy "onko sulla joku hätänä?"
mä lähden vetämään vastaamatta mitään. Haluun olla
yksin mut se ei onnistu ku aina joku kyttää
ajatukset vain susta mun mielessä on. Mietin mitä
mä tein meidän suhteessa väärin
sussa on kai jotain taikaa kun sua en millään mielestäni
saa / komea ulkomuoto jota en voi kai vastustaa mutta
tän pitää nyt loppua/mun tunteiden sua kohtaa pitäs sammua
mun pitää uus sivu mun elämäs kääntää ja jättää hyvästit

Itku silmäs mä juoksen ulkona
miettien oliks tää nyt sittenkin joku
virhe. En mä sua halunnut
satuttaa mutta mun on nyt
vaan pakko lähtee menemään
mitä vittuu mä tein oikein väärin?

Mä en jaksa enää, mä lähden pois. Antakaa anteeks.

En tiedä
missä olen huomenna.
En halua
miettiä huomista.
Tiedän ettei saa jäädä
elämään menneitä,
mutta miten voin
irti päästää?
Enää en tiedä
-kuka olen
Olin vahva ja kylmä
-muita kohtaan
Jätit yksin, nyt olet se
puhdas valkoinen
joutsen, jota en
saavuta koskaan...

tahdon vaan totuuden

Säästä molempien aikaa
paljasta itsesi
Älä pyytele anteeksi
ole vain rehellinen
Et ole velvollinen
minulle mitenkään
ainoastaan teille
Selvitä tahtosi
ja kerro se minulle
kun vielä kestän kuulla
totuuden.

Miten sä saatoit tehdä jotain niin typerää? Sä iskit puukon suoraan mun sydämeen ja väänsit kuin hullu köyttä. Mä en ymmärrä mikä mussa oli vikana. Luulin että kaikki oli hyvin ja että sä rakastit mua oikeasti.
Mikä siis meni pieleen? enkö ollut tarpeeksi rakastettava? Enkö ollut tarpeeksi vahva pitämään sua aloillaan? Miksi kaikki menee pieleen, kun luulen kaiken olevan hyvin? Mä olen yksin, mutta sitäkin vahvempi. En mä sua jäänyt suremaan, vaikka niin oletin. Sillä olen vahva, vahvempi kuin luulitkaan.

TomB1 sun takii mun kommentointi on estetty puoleksi tunniksi!!

Älä pidä mua ylpeen jos en moikkaa heti ;>