IRC-Galleria

''Tervetuloa kesän viettoon Messilään kaikki nai-
set ja herrat, Messilän Kartano hotelliin tapaa-
maan tuttuja ja tuntemattomia, ja siinä sivussa
myös talossa työskenteleviä henkilöitä: portsareita,
hovimestareita, tarjoilijoita ja siivoojia.
Raimo, Tarja, Arja, siinä muutama nimi.
He tulevat antamaan Teille parastaan ja huo-
lettoman virkistäytymiselämyksen. Kenenkään nar-
raamisesta tuskin on kysymys, sillä 70€ on
tästä lystistä
nykyisin aivan naurettava hinta.
Tässä vaiheessa voidaan vielä listata:
Meitä on kaiken kaikkiaan 26 henkeä,
ja ennakkovaraukset on tehty. Tulkaa ajoissa,
pidetään hauskaa porukalla. Siispä ka-
dunmittaaminen sikseen taikka kotiaskarte-
lut kuntoon ja sitten kohti Messilää!
PS.
Yleisö voi luonnollisesti makunsa mukaan panna
päälle vaikka kirkkovaatteet. Asu vapaa. Paras sopia
vaikka keskenään niin ei pety. Aluksi henkilökunta
viilettää pitkin parkettia. Sitten illemmalla lava
on kuitenkin meidän käytössä.

mää pääsen OSAO kempeleesee catering alalle!
Musta tullee homo kokki poika<333

---

15.06.2009 19:44 <N_innu> koulu hajoaa jos mäki tuun sinne x)
15.06.2009 19:45 <N_innu> tai ainakin muut ihmiset kärsii :D

kuusamo here i come vastahakoisesti, hasitakkee vittu, ei vois niiku vähempää kiinnostaa joku hikinen mökki!!
2 viikon päästä tavataan ja jos tulee ikävä nii mul on puhelin mukana koko ajan ja joka paikassa.
tietenkin toivon et mua kaipaillaan ku määhä en siel tee muuta ku nukun, döö....

nii keksin huvittaa itteeni

http://www.youtube.com/watch?v=WGPjdFuyxsQ&feature=related

hajosin aika pahasti :''D<3
eroottista Northerin jäsenten hommia xD

näitä lausahduksia:

Kalle puhelimessa
"Missä sää oot? Ai heinäpäässä? Vittu missä on heinäpää?"
Minä: "vittu sää asut siellä!!!!!"
"aijaa eiku niin!!"

---

ja oli jotain muutaki mut kukaan ei muista mitä ollaan höpötetty.
bgrkebjheuhtmebykbj6io3uj690823985 yuhtieut592i9295h90umnb hvksg ersjhtyue38ym8953ym
Hhihhihiihiihiiihahahahhahahahahhhhhawiijhrj

teatterin takana tavataan :)

"Kun olin vielä pentu, sain sinut leikeilläni nauramaan ja sanoit minua omaksi
lapseksesi.
Vaikka purin riekaleiksi monet kengät ja revin monet tyynyt, olin sinun Paras
Ystäväsi.
Kun olin tehnyt jotakin pahaa, heristit minulle sormellasi ja kysyit: Miten sä voit?
Mutta sitten rauhoituit ja rapsutit vatsaani kun makasin selälläni edessäsi.

Vaikka sinulla oli aina kiire, oli sinulla kuitenkin aina aikaa olla kanssani. Muistan niitä iltoja kun lepäsin sängyssäsi ja kuuntelin haaveiluasi. Uskoin, että elämä ei voi olla tämän parempaa. Kävimme yhdessä pitkillä lenkeillä puistossa ja autoajeluilla. Kävimme syömässä jäätelöä ja minä sain vain vohvelin, kun väitit, että jäätelö ei ole koiralle terveellistä. Nukuin auringossa odottaen sinua kotiin.

Sitten aloit olla yhä enemmän ja enemmän töissä, aloit tehdä uraa. Sinulla oli yhä enemmän ja enemmän ihmisystäviä. Silti odotin sinua innolla ja tuin sinua aina kun sinulla oli sydänsuruja tai pettymyksiä. En koskaan sanonut sinulle, että olit tehnyt väärän päätöksen ja riemuissani riehuin kun tulit kotiin. Ja sitten yhtenä päivänä sinä rakastuit.

Hän, sinun nykyinen vaimosi, ei ole koiraihminen, mutta silti tervehdin häntä kodissamme, näytin kiintymystä ja tottelin häntä. Olin onnellinen, kun sinäkin olit onnellinen. Kun lapset syntyivät, ihmettelin heidän tuoksuaan ja halusin auttaa huolehtimaan heistä. Mutta te pelkäsitte että vahingoittaisin heitä ja sen vuoksi vietin suurimman osan ajasta toisessa huoneessa tai ulkona kopissa.

Oi, miten halusin rakastaa heitä, mutta olin vankina. Kun lapset kasvoivat, olin heidän Iso Ystävänsä. Sormet sattuivat joskus silmiini, kun ne tutkivat korviani ja pusuttelivat kuonoani. Rakastin lasten rapsutuksia, kun sinä enää vain harvoin rapsutit minua. Olisin antanut elämäni lasten puolesta jos sihen olisi ollut tarvetta. Menin salaa heidän sänkyynsä ja kuuntelin heidän salaisuuksiaan. Odotin yhdessä lasten kanssa autosi ääntä kadulta, kun palasit töistä kotiin.

Joskus oli aika, kun ihmiset kysyivät: "Onko sinulla koira?" otit aina lompakosta
kuvani, näytit sitä ja kerroit pitkiä tarinoita minusta.
Viimeiset vuodet vastasit kysymykseen
"Kyllä" ja vaihdoit aihetta.

En ollut enää Sinun koirasi, olin vain koira ja hermostuit aina, kun aiheutin
rahanmenoa sinulle.
Sinulla oli nyt työ ja mahdollisuus muuttaa toiseen kaupunkiin asumaan, mutta
kerrostaloon,
johon ei saa tuoda eläimiä. Teit oikean päätöksen.
Sinulla on nyt perhe, mutta oli aika,
jolloin Minä olin Sinun ainoa perheesi.

Jännitin sitä autoajelua, kunnes saavuimme koirien löytökotiin. Ilmassa oli koirien,
kissojen,
tuskan ja epätoivon haju.Täytit pari paperia ja sanoit: "Tiedän, että löydätte
hänelle hyvän kodin."
Ihmiset siellä kohottivat olkapäitään ja katsoivat sinua surullisena.
He tiesivät totuuden. Miten vaikea on löytää uutta kotia keski-ikäiselle
sekarotuiselle nartulle.
Sinun piti repiä oman poikasi kädet kaulastani, kun poika kirkui: "Isä, älä anna
heidän ottaa
koiraani!" Olin huolissani pojasta ja mietin opettamiasi asioita: ystävyys,
lojaalisuus, rakkaus
ja ihmisen vastuu kaikista elävistä olennoista.

Rapsutit päätäni, et katsonut minua enää silmiin etkä suostunut ottamaan
kaulapantaani ja hihnaani.
Sinulla oli aina töissä määräaika, nyt oli minullakin määräaika.

Kun olit lähtenyt, kaksi kilttiä naista tuli ja sanoi, että kyllä sinä tiesit
muutosta etukäteen
mutta et yrittänytkään itse löytää minulle uutta hyvää kotia. Naiset rapsuttivat
minua hellästi
ja kysyivät: "Miten sä voit?"

Nämä ihmiset täällä löytöeläintalossa huolehtivat meistä niin hyvin, kun näillä
aikaa kiireiltään riittää.
Tietysti meidät ruokitaan, mutta ruokahaluni katosi jo pari päivää sitten.

Ensimmäisinä päivinä, kun joku kulki häkkini ohi, juoksin heti hänen vierelleen.
Luotin aina, että Sinä tulet ja haet minut takaisin. Että olet muuttanut mielesi
ja tämä on vain pahaa unta.
Luotin, että tulee ainakin joku, joka välittäisi minusta ja haluaa pelastaa minut.

Ymmärsin että minun on mahdotonta taistella ihmisten huomiosta pentujen kanssa.
Niillä ei ole vielä
hyviä ja huonoja muistoja. Ne ovat leikkisiä ja riemuitsevat. Menin häkin
takanurkkaan. Istuin ja odotin.

Kuulin askelia, kun ihminen tuli työpäivän päätteeksi luokseni ja vei minut
hiljaiseen huoneeseen.
Hän nosti minut hellästi pöydälle, rapsutti korvaani ja sanoi, ettei minun nyt
tarvitsee enää murehtia. Sydämeni hakkasi,
kun en tiennyt mitä oli tapahtumassa. Jotenkin vaistosin, että vankeuspäiväni
olivat nyt ohi.

Surin, kun tiesin, että hän oli nääntymässä työtaakkansa alle.Tiesin hänen
liikkeensä etukäteen:
hellävaraisesti hän laittoi kiristyssiteen tassujeni ympärille. Samaan aikaan
kyyneleet valuivat hänen poskilleen.
Nuolin hänen kättään, kuten olin vuosia nuollut Sinun kättäsi. Hän pisti ruiskeen
suoneeni ja tunsin miten
kylmä liuos valui sisääni..Menin makuulle, katsoin häntä silmiin ja sanoin hiljaa:
"Miten Sä voit?"
Hän ymmärsi sittenkin minua ja tunteeni ja sanoi : "Olen tosi pahoillani"
Hän halasi minua ja selitti; se on hänen työtään, menen nyt parempaan paikkaan missä
minua ei koskaan hylätä, missä on paljon rakkautta ja valoa, missä ei enää tarvitse
huolehtia mistään.
Se on todella erilainen paikka.
Sitten heilutin viimeisillä voimillani häntääni ja näytin, että "Miten Sä voit?" ei
ollut tarkoitettu hänelle.


SE OLI TARKOITETTU SINULLE, RAKASTETTU ISÄNTÄNI, KUN MIETIN VIIMEISILLÄ HETKILLÄNI
SINUA, JA VAIN SINUA. ODOTAN SINUA IKUISESTI. VOI OLLA ETTÄ JOKU TOINENKIN
OSOITTAA SINULLE
TÄLLÄISTA USKOLLISUUTTA ELÄMÄSSÄ."

- Jim Willis 2001

"Jos tämä tarina liikutti sinua, sai palan kurkkuun ja ehkä kyyleleenkin silmään,
niin muista että tämä tarina on tosi..
Näin tapahtuu joka vuosi tuhansille eläimille, joita on joskus rakastettu, mutta
jotka hylättyinä lopetetaan eläinklinikalla ja löytöeläintaloissa omistajiensa
välinpitämättömuuden takia.

Haluamme tarinan kautta muistuttaa että jokaisella lopetattavalla lemmikkillä on
joskus ollut koti ja perhe johon se on luottanut ja rakastanut.

Emme halua järkyttää emmekä tuottaa surua.
Mutta, jos tarina jättää jäljen sinun tai jonkun toisen sydämeen niin, että sen
ansiosta yksikin tälläinen tarina saa onnellisen lopun , olemme onnistuneet.

Kanna vastuusi ja osoita uskollisuutesi myös lemmikkillesi ja kehoita kaikkea
muitakin tekemään niin.

On tärkeää, että ei-toivottujen, hylättyjen eläinten tappaminen loppuu.
Tämä tarina voi pelastaa edes yhden eläimen."

Olipa kerran vittu tyttö joka kompastu voikukkaan ja kuoli. nyt se tyttö tulee kummittelee sun huoneesee saatana ku luet tän lauseen.

jos et kopioi tätä sun vitun päiväkirjaasi viikon aikana se tyttö tulee ja tekee sun mesestä maksullisen ja sun meseukko muuttuu vittu siniseks ja sit kaikki kuolee AHAHAAHHAAHAH
...ja sit kaiken lisäks et saa koskaan enää piparia !!!!!!

mentiin tosiaan kauppaan ja emäntä soittaa "suvi tuopa mulle kukka multaa ku tää edellinen pussi ei riitä mihinkää".

S:"Herkhullistha kekhilän kukha muldaaaaa" D:
N:" EI JUMALAUTA SUVI" XD

ja pikkusisko katto tyhmänä vierestä...... (raukka parka)

ette ikinä usko!
Mul oli pari vuotta sitte sellanen musta jopo jonka ostin itelle rippirahoilla, sit ehin ajaa sillä jotain pari kuukautta ja se pöllittii oysin pihalta, koko paska saatiin nauhalle, joka kuitenkin oli niin epäselvä ettei siitä voitu tunnistaa varasta!

Tänään meijä emännälle soitettii poliisista että se mun musta jopo on löytyny :'D Ja oli viel hyvässä kunnossa, lukko oli vaan rikottu! Harmi vaan että se on nyt vakuutusyhtiön omaisuutta ja joudun maksaa omasta pyörästä jtn 170e :// Mut saan sen kuitenki takasin :D ähähäää, mullapa on 2 jopoo >_< nykynen on maaston vihreen :) se n nimi on esko ja se saa vaimon, irmelin :)<3