IRC-Galleria

Moi!

Eikö ole sinustakin säälittävää lukea jonkun nörtin "elämänkertaa"?-)

No oli vastaus myöntävä tai kieltävä, jatketaan.

Kävin maanantaina porissa. koko reissu matkoineen noin 12 tuntia ja suurelta osin tienpäällä. Sampolat ja Koivulat tiesin jo etukäteen, nyt tiedän myös Vähäraumat ja Viasvedet, ehkäpä Preiviikin, Makholman ja paljon muuta.

Tikkulan ABC tuli tutuksi, vaikka piti poiketa Itäkeskuksella. No ens kerralla voi valita sit noista kahdesta.

Tiistai menikin sit jo taas työn merkeissä ja samaa näyttäisi keskiviikko, torstai ja perjantai. Mutta koska taas takas, se on tulevaisuutta se. Porissa erityisesti harmittaa se, että liikkuminen kaupungissa on kallista (vuorokauden lippu 10 euroa (tampereella 6 euroa) ja vuorovälit surkeat).

Otin pari kuvaakin, ne löytyy osoitteesta http://killerpop.irc.fi/bus/2005-12-12_pori/

Tämä päivä on ollut mielenkiintoinen. Ehkä mielenkiintoisin pointti oli, kun eräs tyttöihminen lisäsi minut meseensä ja tokihan sen hyväksyin. Tosin ei olla sitten mitään (vielä) keretty jutteleen. Ja sit kun tietty jutellaan, niin sitä ei voine kertoa tässä - ihan yksityisyydensuojan puitteissakin. Mutta anyway, silti se oli perin mukavan yllättävä juttu.

Mutta asiaan. Hajamielinen en vielä koe olevani, mutta osaan hukata asioita. Yöllä etsin kuumeisesti tärkeitä valokuvia vuosien varrelta, liekö ne sitten noissa avaamattomissa muuttolaatikoissa... ja muutostahan on kohta 2 vuotta ? Ja onnistuin toki hukkaamaan piponikin. Missä lie...

Lauantaina olis firman meidän osaston pikkujoulut Helsingissä. Sinne siis. Tarvii vähän selvittää seikkoja ennen sitä, tiedä vaikka lähtisin perjantaina suoraan töistä :)

Ostimpa pitkästä aikaa kaupasta lihaperunasoselaatikkoa... välttelin kuiteskin laittamasta sitä ennenku parasta ennen päiväys ylitty, kun oli muutakin ruokaa...

...oikeastaan tuo oli niin hyvää että söisin samantien toiset 400g :)

Taidan tietää mitä ostan huomenna safkaksi :)

Kaikki meistä varmaan tietää, että tehtyä ei saa tekemättömäksi. Näin se varmaan onkin, mutta...

Mun kohdalla tilanne on, tekemätöntä ei saa tehdyksi, jos ja kun ihastun johonkin.

No, tälläkään kertaa luvassa ei ole yllätyksiä... ellei yllätykseksi lasketa sitä, että jopa harkitsin lähestymistä.

Olin Ravintola Tuopissa, kun sinne noin 22:45 aikoihin tuli aivan mahtavan upealla kropalla varustettu tyttöihminen, kauniskin kasvoiltaan. Kattelin ja sekin katteli. Epäonnekseni kuiteski mun dösä lähti 23:10, joten se siitä kattelusta... olisin kattelu pidempäänkin ja mietin pari kertaa, että rohkasenko itseni ja menen sanomaan jotain "anteeksi, piti vaan sanoa, että..." no, tätä ei koskaa tapahtunut ja olen himassa. Yksin.

Todennäköisyys, että tämä tyttöihminen tätä blogia lukee on prosentin murto-osa, enkä usko, että se koskaan mua tätä kautta löytääkään. Nyt puran vaan turhautumistani tähän, koska asiat voisi olla toisinkin. Hmm, löydä minut :)

Nähdään... Tuopissa?

Mitä teit viikonloppuna?
- Pelasin.

Khyllä. www.aapeli.com -> pelit -> Timangi

No mitäs muuta teit viikonloppuna?
- Kävin kaupassa. Irkkasin. Tiskasin.

NGH. Onneksi ens viikonloppuna on pikkujoulut. Mutta sitä ennen on vielä 6 päivää, joten kotonaollessa voisin vaikka... pelata :D

Äh, on taas sellainen tunne että oon hieman laiminlyöny kaikkia ihmiskontakteja. Tai siis niitä muutamaa mitä mulla on. Tarvii varmaa ottaa toi puhelin käteen ja tekstata vaikka jotain. Siinä on vaan vähän hankala tilittää mitään, 160 merkkiin ku ei mahdu kaikki sanottava kerralla. Toivottavasti sinä, joka odotit (turhaan) saavasi multa tekstiviestiä, näet tämän ja tiedät, että mulla on taas vähän ollu heikosti aikaa.

Pari päivää sitten sain mielenkiintoisen tekstarin. Tai en tiedä miten siihen suhtautuisin. Ehkäpä aamulla duuniin mennessä vastaan siihen... vihdoin ja viimein ku akussaki pitäs virtaa olla. Olisin kyllä vastannu aiemminkin mutta kun toi laturi ei ole oikein mukana.

Tuun toimeen ilman puhelinta eikä mulla nytkään ole kuin yksi ihminen, joka säännöllisesti tekstailee. Eri asia, kauanko hänkään jaksaa, kun mun vastauksia voi joutua odottaan ikuisuuden.

Anteeksi.

Näin nyt taas jotain niin sekavaa unta etten tajua itsekään mitä siinä loppuviimein tapahtu. Harmi vaan, että oli pakko nousta ylös töihin, muuten olis ollu ihan pakko nähdä se loppuun.

Ei aavistustakaan mitä siinä tapahtu mutta...

"olin jossain tampereen ja pirkkalan välisellä alueella jossa meni junanrata vuoristoratamaisesti. itseasiassa junarata kulki suurimman osaa matkaa jotain siltaa pitkin joka ei ollu tosiaan tasainen.

tähän sillalle oli tehty 30 metriä pitkä pistoraide vähän samaan tapaan kuin joku muuntajien kuormausraide. tällä kertaa siihen oli tullu jokin erikoiskuljetus, mutta ilmeisestikin se ei käyttänyt raiteita.

alla oli nosturi joka nosti tämän erikoiskuljetuksen pois. se muistutti jotain maansiirtoajoneuvoa eikä aavistustakaan, mikä ydireaktori en kyydissä oli. olin saanu kuitenkin vihjeen, että tällainen tilanne tulee ja se "sammuttais auringon". toki olin unessani kuvaamassa tätä tilannetta.

mikä hassuinta, nojasin seinään, jota ei ollu ja kiipesin hyllyjä pitkin korkeammalle, että saisin kuvan auringosta joka sammuu. laukasin liian aikaisin ja ainoa kuva jonka sain, siinä aurinko vielä on elossa ja kuva on ylivalottunu. mitään tapahtumaa siinä ei näy. muut jotka oli kuvaamassa samaa tilannetta oli jotain ammattilaisia ja niitä ärsytti se, kun halusin päästä kaikkien muiden yläpuolelle.

tää kaikki sai alkunsa jostain sellaisesta, kun olin ollut jossain mökkiolosuhteissa jossa oli jotain randomtyyppejä ja hyvin ahdistavaa. sieltä ei päässyt pois muuta kuin tuurilla. kännykästä oli akku loppu ja tulentekovälineetkin loppu. loppuviimein onnistui hinkata jotain herkästi syttyvää yhteen ja siitä sai muka virtaa akkuun :D

ja pääsin pois mökiltä jonkun sekopään kyydissä ja jouduin tiputukseen, koska olin olevinani niin heikossa kunnossa ennen ko kuvaamista. mut sen tiputuksen annoin ihan itse. hmm."

minullako vilkas mielikuvistus? eikai. ja mitä siihen auringon sammuttamiseen tulee, se oli vain auringonpimennys ja se liittyi johonkin ydintestiin.

onneksi tämäkin kaikki on vain unta. ja sieltä eksoottisimmasta päästä. se miksi sen tähän kerron, ihmetyttää mua itseänikin. jospa näkis tuon kaiken uudelleen ja sais selville, mitä oikeasti tapahtui :o

Jäi yöunet vähiin, kun keksin lähteä aamusta Jyväskylään. Ei ollut edes pienintäkään aavistusta, mimmonen keli on edessä, mutta mitäpä sitä luusaamaan.

Kaikki meni taas niin nappiin ku olla ja voi. Huomasin matkalla Tampereen keskustaan, että toinen kameran akku on hukassa ja senkin tiesin, että toi nykyinen ei kestä kuin 10 kuvaa maksimissaan.

Varauduin jo ostamaan uuden, mutta fotoliikeppä aukesikin kymmeneltä. En jääny räntäsateeseen odotteleen vaan painelin suosiolla duunipaikalle kattoon, josko hukassaoleva olisi siellä. Ei voittoa, 12765.

No, ennen Jyväskylään lähtöä, testasin pihamaalla ottaa yhden foton ja tokihan kamera päätti ilmasta, että akku on erittäin tyhjä. Okei, ostetaan Jyväskylästä, jos sieltä joku firma vaikka löytyis.

Tampere, Orivesi, Länkipohja, Jämsä, Korpilahti, Jyväskylä matkan menosuunta tuli tehtyä. Lunta tuli kokoajan taivaan täydeltä :( Sanoinko jo että vihaan talvea?

Jyväskylässä lumi tuli kuitenkin taas räntänä, joten mikäs siinä oli sit kastuessa. Hengasinkin mieluusti ostareissa yms sisätiloissa ja mikä poikkeuksellista, en käyny oluella :D

Joku vois kysyä, olenko kipeä? No, flunssaa on hieman ilmassa, ei mitää vakavaa kuitenkaan.

Mut löysimpä kamerakaupan ja sain uuden erikoisakun :)(: toivottavasti tuo kestää pitkään. Ehkä saa fiilistä kuvata myös lumen ja pakkasen muodostamassa helvetissä, jota talveksi kutsutaan.

klo 17 alkaa seminaari. Sinne siis.

...hahaa, tulin jo seminaarista (01:51, 24.10.2005)

...

...saunomassa.

Tänään viimeksi. Hyvää se teki oikeastaan. Kun käy tarpeeksi harvoin (enimmillään kerran kuussa), niin sitä paremmalta oikeastaan. Ei ainakaan kyllästy.

Tosin, yksin on tylsä saunoa, mutta onhan se lämpö aika jees. Unohtamatta saunaolutta :)