IRC-Galleria

Filosofian professori oli luokkansa edessä muutama esine pöydällä edessään.
Kun luento alkoi, hän otti hiljaa esiin purkin ja rupesi täyttämään sitä
kivillä. Sen jälkeen hän kysyi oppilailta, oliko purkki täynnä? He sopivat, että näin oli.

Sitten professori otti esille pieniä kiviä ja kaatoi ne purkkiin. Hän ravisti purkkia kevyesti. Pienet kivet vierivät aukkoihin isompien kivien väliin.
Hän kysyi taas oppilailta, oliko purkki täynnä? Hieman vaivautuneina
oppilaat olivat yhtä mieltä, että purkki oli ainakin nyt täynnä.
Professori kaatoi nyt hiekkaa purkkiin. Hiekka tietysti täytti kaiken tyhjän tilan purkissa.

"Nyt", sanoi professori, "haluan, että näette tässä elämänne. Kivet ovat tärkeitä asioita; kumppaninne, terveytenne, lapsenne, ystävänne; siis sellaisia asioita, jotka tekevät elämänne täyteläiseksi, vaikka muuta ei olisi.
Pikkukivet ovat ne muut asiat, joista pidätte; työnne, kotinne,
harrastuksenne.

Hiekka on kaikki muut asiat; pieniä asioita. Jos ensin täyttää purkin
hiekalla, ei siellä ole tilaa pienille, eikä isoille kiville.
Sama koskee elämää. Jos vietätte kaiken aikanne pienten asioiden parissa,
ei ikinä tule olemaan aikaa isommille asioille.

Muistakaa erityisesti asiat, jotka saavat teidät tuntemaan itsenne
onnellisiksi. Hoitakaa terveyttänne, lapsianne, kumppanianne.

Tulee aina olemaan aikaa työssä käymiseen, kodin hoitamiseen, harrastuksiin.
Priorisoikaa kivet; jotka ovat asioita, jotka merkitsevät jotain. Asettakaa prioriteetit kuntoon. Loppu on pelkkää hiekkaa."

Näin sen pitää olla.. :)