IRC-Galleria

Tänään oli eka, tai no toka tunti, eilen oli kyl vaan suunnitteluu. Heh.. Noh.. Lol.. Eipä oo paljoon sanottavaa tapahtumasta. Ne oli molemmat vähän villinä ja mä tylsistyneenä. Onneks sain sit laskettua kotona ja apua edes yhteen tehtävään. Toivottavasti sit huomen opin jotain kivaa ja hyödyllistä. Tein jo osan tehtävistä, mut toi historia ei suju. Pitäs olla kaveri jonka kanssa lukea, tai ei lukea, mut suunnitella ja sit voitas kannustaa toisiamme. Enkä ees tiedä miten mun pitäs lukea. Pitäskö vaan lukea? Tehdä samal muistiinpanoja? Alleviivauksia? Enkä oo ees nähny vanhoja hissan yo-kokeita. Millasia kysymyksiä niis yleensä on? Tai kuinka niihin kannattaa vastata? Kaikki on viel hämärän peitos, toivottavasti alkaa kohta selviämään, koska ne kokeet lähestyy aika uhkaavasti. Sit huomasin viel etten oo käyny yhtä hissan kurssia. Hömm hömm.. Ei stressaa kyl onneks. Ihan lungtisti otan.

Ai niin. Aamul olin liukkaalradal ajelemas ja oli joku hottis poju mukana. Heittelin sit 360 asteisii käännöksii kun ajo-opettaja paineskeli aina ilosesti nappulaa ja perä lähti irti. Siinä veivasin ja se sano jotain ohjeita, mut enhän mä mitään saanu aikaseks. Pelottavaa ajatella et noin voi sit käydä liikenteessä, toivottavasi ei käy. Muutenkin epäilen, että tositilanteen tullen kun en edes oo valmistautunu niin ku nyt, nii voi tulla pahaa jälkee. Oon hetkes ulkona tieltä.

Ja niin tosiaan.. On ikävä Tupsua, ihan hiljasta ilman sitä.

Päästiin vihdoin rekoilla ajelemaan. Muistan kun pienenä aina keräilin niitä karkkeja maasta yhtään ajattelematta, että joskus itesekkin ajelen siellä. Täytyy kyllä sanoa että se fiilis on jotenkin epärealistinen. Ajettiin Bulevardia pitkin niin rupesin vaan tuijottamaan eteenpäin ja en yhtään tajunnu mitä oli tapahtumassa. Joka puolella oli hymyileviä kasvoja ja pikku lapsia hihkumassa ilosta. Ja se et kaikki oli tullut katsomaan meitä oli jotenkin uskomatonta. Taidan nyt toistaa näitä uskomatona/erpärealistista sanoja vähän liikaa, mut en tiedä miten sitä kuvailis. Kai se on jokaisen koettava itse.. Mut muistakaa vaatetta pistää, siellä on ihan saatanan kylmä.

Risteily tuli myös aloteltua samana päivänä. Oli hauskaa, oli vähän tyläsääkin, mut lopulta oli vaan hauskaa. Tapahtumia en nyt rupee kovin paljon erittelemään tai muistelemaan, mut ehk kivointa oli Apulannan keikka, vaikka ei ollu ihan sitä mitä odotin, ja aamu Inan kanssa, lukuunottamatta pahoinvointia. Nauroin kyl niin pahasti et tuli kyyneliä silmistä. Noh, iso kiitos siitä kuitenkin. Muutenkin tapahtu paljon mistä oon tosi ilonen.

Ja nyt oli sit B-ruotsi. Naurettava kuuntelu. Ihan ku olis Suomee kuunnellu. Turhaan menin alentumaan tolle B-tasolle. Kaduttaa.. En kuitenkaan saa tostakaan kovin hyvää, koska vaikka ymmärsin kaiken kuulemani, nii ne kysymykset oli vähän sekavia enkä ollu yhtään varma mistään. Toivottavasti kielioppiosio on helppo. Aineeseen nyt täytyy vaan preppautua ite.

Kokeen jälkeen kävin sit ajaa 110km/h moottoritiellä kunnes ajo-opettaja huomautti että vähän liikaa vauhtia kun loskaakin oli niin saatanasti. Mut en kyl ees huomannu et ajan niin lujaa. Vaikeeta se vaudin tasasena pitäminen. Sit yks mummo hymyili, kun päästin sen tien yli. Se tuntu jotenkin oudon mukavalta. Muuten se ajotunti meni kyl aika perseelleen, mokailin koko ajan enkä ollu yhtään iskussa kyl. Ens viikolla sitten rata-ajo tai mikä lie, en tajunnu, mut siinä jää kyl ikävästi AT2:n tunti väliin..

Sen jälkeen hain mun matikan prelin josta olin sit saanu *:n.. Ja äikän prelistä tuli 80~75. Mikä ihmeen 80~75? Viimekskin tuli! Antais nyt jonkun konkreettisen numeron niin ei tarviis arvailla sen aivojen toimintaa. Ihme perseilyy tällänen. Oon odottanu siltä maikalta sitä AI6:n numeroakin nyt 3kk..

Kaiken tän jälkeen kuulin et Alppilaan oli iskeny sensuurihirviö! Eli Inan ja Irinan ArABIen kABIna -kyltti oli sensuroitu ja päälle maalattu, ainoastaan arabin kuva oli jätetty. Tilalle tulee Imekää mun derivaattaa!- kirjotus ja viereen arabin pää.. Mitenköhän se on sit parempi? Eli imekää kaikki arabit nyt derivaattaa t:alppila.

Joo ja hyvää ystävänpäivää ja sori ettei ollu lahjoja niille kahelle. Syökää nyt kuitenkin Raxis ittenne täyteen.

Tänään on kulunut jo kaksi viikkoa <3

Nyt on sit ekat YO jutskat ohi. Eli enkun kuuntelu. Siinähän se meni niin ku viime vuonnakin, mut olin ehkä vähän jäässä, kun ei pariin kuukauteen oo tullu harrasteltuu. Helpolta se kyl tuntu, mut samalta se tuntu viime vuonna ja tuli vaan 79/90. Nyt se L saatana! Kun en mistään muusta saa. Oli kyl friikkii kun yhen kysymyksen aiheena oli Hitlerin vero-ongelmat.. Se meni kyl varmaan väärin viel. Haistakoot Hitler paskan, olis vaan maksanu veronsa ja ollu hiljaa. Jos nyt sen takia menetän mun L:n niin kyllä minä.. Grr.

Kokeen jälkeen käytiin sit Theon kaa ostaa sille jotain vitamiineja, oli kyl epäilyttävän näkönen purnukka. Nojoo. Ostettiin samal kummatkin omat sikspäkit Piranhaa ku makso vaan 1,8e. On kyl muuten prkleen hyvää. Tuleekohan mustakin väärinkäyttäjä niin ku Tatusta? Juon sikspäkin kerralla ja sit tärisen koko päivän. Käytiin myös katsastaa vähän spray-tölkkejä abihaalareiden koristelua varten. Täytys viel keksii jotain täytettä siihen haalariin. Kaitpa se inspiraatio saapuu sitten. #theo.fanclub @ QuakeNet tulee varmaan johonkin kohtaan, eihän tästä nöröydestä pääse millään irti. Ja tietty jotain viittauksia Fränkliniin. Kattoo sitten.

Mumij Troll' - Banzai

No huoh.. arvasin et tää tulee mullekkin..

1. Haistelen kaikenlaisia UUSIA kirjoja ja cd-levyjä. Nuuhkin oikein kunnolla

2. Nautin siitä.

3. Nauran nenänaurua, toisaalta en tiedä onko se sitten kovin outoa.

4. Kuvittelen, että ihmiset kusevat kirjaston kirjoihin. Sen takia ne ovat keltaisia ja haisevat.

5. Tunnen sukulaisuutta Fränklin-kilpikonnaan.

Haastan kaikki ketkä tän lukee. Keksikää siis 5 outoo asiaa itsestänne ja haastelkaa (tai haistatelkaa) eteenpäin.

Jag hade mitt preliminär provet. Det gick bra. Hejdo.

P.S. Jag fick inte den goda och karu smörgosarna..

Tänään oli sitten ensimmäinen prelikoe, oikeen kunnon kirjotusurkalla aloteltiin eli äikällä. Taisin kokeen aikana kirjotella 2,5 konsuu täyteen kopioimisineen ja kaikkineen. Alko käsi ikävästi puutua siinä lopussa. Onneks Jimi ja Teemu jotain sääti siinä vieressä niin ei ollu koko ajan ihan ikävää vaan jakso hymyillä ja sitten taas pauhaa eteenpäin. Lopusta tuli kyl aika hutera. Just pari rivii ennen ekan konsun täyttymistä loppu ajatukset totaalisesti. Siinä vaihees olin kirjottanu 1,5h putkeen. Oiskohan se mun maksimi? Aika heikkoa jos on. Sit aivot ilmotti tekevänsä lakon ja sain ontuvan sivullisen vielä kirjotettua.

Rakastan muuten niitä koulunvoileipiä, ne on herkkullisen karuja, mut unohdin ottaa niitä mukaani kun lähin salista.. Nyt harmittaa ja on nälkä, voisin varmaan kokata kohta jotain, normisti menisin mäkkiin, mut on lakko päällänsä ja kaikkea. Söin eilen yhen juustohampurilaisen ja rupes kaduttaa siin syödes nii paljon et heitin ISOT ranskalaiset kokonaan pois. Söin vaan muutaman. Mitenköhän oon ehdollistunu mäkkiin näin pahasti? Kokkaaminen = hampurilainen. Vaikka oikeesti tykkään kokata, mut sitä harrastan vaan äidin kanssa yleensä sit, koska olen laiska enkä jaksa aineksia ostaa. Muutenkin kun mä kokkaan niin se tulee kalliimmaksi kuin mäkkäri. Hirvee porvarikokki olen. Varmaan kun asun yksin nii on jääkaappi täynnä euronpurilaisia.

Toinen hyvä leipä on näkkäri <3

Tänään sitten oli uudet kuvat, koska edelliset oli muka epäonnistuneet, vaikka piti olla niin hifi kamera. Huonon informoinnin ja paloharjoitusten aiheuttaman sekavuuden takia paikalta puuttui useita ihmisiä. Kuvat näyttivät kuitenkin onnistuneen tällä kertaa hyvin, joten ehkä pääsen ensi jaksossa muokkaamaan niitä Inan kanssa AT2:ssa uuteen ja uljaaseen loistoon!

Sorruin. Häpeän ja paheksun itseäni.