Olet pilvi joka kauas luotani leijailee, pilvi joka
kauas luotani lentelee.
Yllä en kurkottaa, yllä en koskettaa. Katselen
katoamistasi,
siipien lentoasi.
En voi seurata, siksi vain katselen lentoa
taivaalla,
sillä ei ole siipiä minulla.
En voi lentämistä opetella. Yritän käsiäni jalkojani
räpytellä,
vaan koskaan en lennä!
Kilometrikaupalla, juoksen pilven perässä, hengenhädässä
syvässä!
Laakson huipulla huomaan sen, pilven katoamisen,
sekaan muiden tähtien.
Suren myöhemmin metsässä, kylmässä ja
pimeässä.
Olen harmissani murheissani, sillä ei ole pilvi enää
näkyvissäni,
niin poistui enkeli luotani.