IRC-Galleria

Torstain Ruotsiin, tänää varattiin matka, että tuli äkkilähtö ja sitten vielä ryyp....kaveri mukaan<3

Niin ja lähtöaamuna meen sairaalaan ja pitäisi uskaltaa avata suu. Edellisen viikon kokemuksista opin, että mun ei pitäisi hävetä syömishäiriötä vaan hyväksyä, että mulla on sairaus jota mä en voi kontrolloida enää. Joka kerta ku tahdon sanoo ei, niin se kaikuu kuuroille korville. Tuskin kuulen mun elimistön ääntä, oon turmellut sitä niin pitkään. Oon iloinen ihminen, mutta en silti voi olla kokonaan onnellinen, ennen kuin uskallan vastaanottaa tarjottavan avun ja päästää itteni fyysisesti ja henkisesti tästä helvetistä.

Pientä saldoa vielä edellisviikosta:
cokis lightii yli 7l
iso kipeä mustelma polves (toisaalta joihinki verrattuna säästyin niiltä aika hyvin ;))
varoituksia 2
karkaamisia 1
pulkkamäkilaskuja (vain) 3
turhautumisia liian monta
mieleenpainuneita ihmisiä 24

PS. nuoruus ja naiivisuus on kaunista