IRC-Galleria

Nuorihanha mä viel on mut ehk mun pitäis kattoo eteenpäin elämässä.

Joo tänään tuli taas mutsin kaa puhees sellanen arka ja ikivanha asia: Mitä mä tuun tekee elämälläni? Kun mainitsin sanan "amis" en siinä mielessä et menisin sinne vaan ihan läpäl ku lähin
jatko-opiskelupaikka on amis 8DDD ni mutsi alko heti valittaa "eiku sä meet kyl lukioon et saat kunnon ammatin" joskus se kaavaili et must tulis eläinlääkäri. Ihan ku mua kiinostais!? Mitä vikaa siin ois jos vaik puskisin paskaa musaa ja olisin töissä siwan kassal. Mitä vikaa on siwan kassois (tää on yhest leffast).

Mun systeriki halus aikoinaan taidelukioon, mut mutsi painosti tavis lukioon. Systeri meni sit sinne tavis lukioon ja jätti sen kesken. Sillon se muutti himast pois eikä ne ollu mutsin kaa pitkään aikaan väleis. Systeri katuu vieläkin ettei se aikoinaan hakenu sinne taidelukioon.

Myöhemmin systeri valmistui sit aikuistaidelukiosta ja kevääl sen päättäreis mä pidin puheen. Itkien mä kerroin siit miten omii unelmii pitää seurata ja kuinka systeri on opettanu et kukaan ei saa painostaa päätöksissä.

Nykyään mul on taiteellisia harrastuksia (teatteri ja aloitan laulutunnit) ja mun vanhemmat tukee mua niissä. Ainakin faija, mut tiedän koko ajan et mutsi ajattelee salaa et "voi ku mä voisin olla ylpee viel mun tyttärest, et se sais kunnon ammatin". Systeriki sano et mutsi varmaa ajattelee must et "helvetti jos siit tulee sellanen samanlainen taiteilijaretku kuten siskostaan". Mä tiiän et mutsi vaan oikeesti rakastaa ja välittää, se ei vaan osaa näyttää sitä oikeel taval.

Mä itte pidän mun omast unelmast kii. Mä oon omalla tavalla taiteellinen ja kehityn siin koko ajan. Mä näyttelen ja laulan, no kuvataitees en oo hyvä, mutta osaan piirtää graffitei 8DD ja harrastan myös valokuvausta. Sano mutsi mitä tahansa mä teen niin kuin must tuntuu hyvältä.