Rakas päiväkirja, viikonloppuna se sitte tuli todistettua, että elämässä tosiaan sattuu ja tapahtuu kaikenlaista..
Tällä kertaa minun kohtalo oli liian vaarallinen parveke.. Joo, oltiin vähän juhlistamassa tädin 50v synttäreitä ja oltiin sitte tyttöjen kanssa joskus illalla myöhään parvekkeella haukkaamassa raitista ilmaa, ja siinä sitte kävi niin, että en oikein osannu kattoa mihin nojailin ja yhtäkkiä sitä oltiinki sitte tiputtu parvekkeelta nurmikolle ja vieritty vähän matkaa semmoseen monttuun..
No, eilen pääsin sairaalasta ja nyt olen jo kotona. Kylkiluita on murtunu ja rinta- ja selkäranka melkosen kipeänä, lanneranka murtunu, selkäranka vääntyny ja kävely ottaa vielä vähän koville.. Mutta elämä jatkuu ja sehän se on tärkeintä!;D
Liv er slitsom..
PISTE.