IRC-Galleria

Tähänkö tämä taas menee?
Kello lähentelee aamu kuutta ja mie en ole nukkunut yhtään. Tv meni kiinni, vähän ennen neljää, koska se häiritsi liikaa Bible blackin katsomista. Viimeiset kaverit mesestä lähtivät kolmen jälkeen (kiitoksia heille seurasta).. Sain kirjoitettua vanhan novellinkin uusiksi. Ei pitäisi olla enää kirjoitusvirheitä (mitä täältä taitaa löytyä). Ja nyt mie vain istun ja ihmettelen, että mitäs sitten. Kyllähän tässä alkaa nälkäkin tulla, kun viimeeksi on syönyt n.12h sitten, mutta ruoka on ihan turha keksintö! Vedelläkin pärjää..

Nukkumaan?
Olisihan sekin mahdollisuus, muttei tahdo onnistua. Kokeilin, ei tullut mitään ja tuli koneelle. Traguskin painoi ilkeästi, eli en saanut edes päätäni tyynyyn hyvin. Tenoxit olisi tietysti hyvä vaihtoehto (tietämättömille: ne ovat unilääkkeitä)! Mutta ongelma onkin siinä, ettei miulla niitä ole. Muutenkin tulee mussutettua ihan liikaa lääkkeitä..

Mikä mättää?
Kyllähän miuta väsyttää, muttei nukuta. Haluaisin unten maille, mutta ajatukset eivät anna rauhaa. Eli suomeksi: pääni sanoo kohta poks! Pehmolelutkaan eivät nyt auta! *möks* Ei edes, minulle hyvin rakas, pehmolepakkoni (ja nyt ei ole kyse mistään lesboilusta, te senkin sairaat pervot).. :(

Ratkaisu..
Taidan sammuttaa läppärin, ennen kuin se ylikuumenee ja sanoo poks (enhän olekkaan ollut koneella kuin n.7h). Haen lasin vettä ja kipitän peiton alle lukemaan Vampyyri Lestatia. Tai Goth chic'iä.. Tekisi mielä lukea ennemminkin Lovecraftin tai Poen novelleja, mutta minkäs teen, kun ei ole. Satanic Biblekin odottaa vuoroaan päästä luetuksi, mutta kaikki aikanaan.

Lopetus..
Jos joku tästä aamusta löytää jotain hyvää, niin hyvää huomenta hänelle. Mie voisin ottaa ne kauniit unet vastaan.. Taitaa mennä seuraavaki yö näissä merkeissä.

Minulle tärkeä ihminen näki tässä yksi kaunis yö, aikas mielenkiintoista unta... Tässä unessa ystäväisemme TriSarvilahti puukotti miuta jalkaan. Ja tämän jälkeen, joko minä tai tämä minulle tärkeä ihminen, tunki kätensä sisään tästä haavasta.

---x---x---X---x---x---X---x---x---X---x---x---X---x---x---X---x---x---X---x---x---X---x---x---

Itse näin viime yönä unta, kuinka revin syntymättömän lapsen, tämän äidin kohdusta, paljain käsin. Tämä asia tuli mieleeni muutama päivä sittten... Ja muuttui näköjään uneksi. Tämä äiti, tässä unessa, oli kylläkin mies...

Alitajunta on hassu asia...

Joulu on aina niin ihanaa aikaa. Kuumetta, kipuja ja antibiootteja. Eipä ole ensimmäinen kerta, kun tämä neiti on jouluna kipeänä. Enhän mie muuta ollutkaan pentuna... Mutta silti odotan niitä ihunia lahjapakettaja innolla. Ja mummin tekemiä porkkana- ja makaroonilaatikkoita! *huokaa hymyillen* Jos kuume ei nujerra tätä pakanaa ihan täysin, niin ajattelin jopa yrittää pitää hauskan joulun. Ei se varmaan onnistuisi, ilman miun ihunaa rakasta, jonka kainaloon pääsen kääriytymään.

Hyvää joulua...

Sainpahan sitten viimeinkin internetin omaan läppäriini... :) Tämä kaunis päivä koitti kylläkin jo eilen...

"Niin kirjoitin liikaa eilen taas
kirjoitin sulle uudestaan
pitäisi muistaa uskaltaa
pitäisi muistaa yrittää
raha kai aina ratkaisee
odotus viimein palkitsee
lajinsa parhaat selviytyy
kun maailma toisin järjestyy

tie pelastaa
tie pelastaa jos uskaltaa
tie pelastaa jos vaihtaa suuntaa

maanantai taas saapuu aivan liian aikaisin kai
on liian helppo olla onnellinen
minä tiedän kyllä sen, minä tiedän kyllä sen
miltä tuntuu.."

Olisi niin helppo vain mennä kotiin ja nukahtaa peiton alle. Mutta jääkö minulta elämättä jotakin, jos sen teen? Jos tekisinkin päiväunien jälkeen jotain suurta! Valloittaisin maailman? Siivoaisin asuntoni? Silti ne koulu asiat riivaavat, vaikka kirjat olisivatkin laukun kätköissä piilossa... Voisiko joku napata miuta niskasta kiinni, sillä en itse siihen ilmeisesti kykene.