IRC-Galleria

se on kuin häkki. ovi on lukossa ja avain on liian kaukana. en yletä siihen.
Totuus siitä että tänne ollaan jääty on kauhea ja tottuminen kaltereihin on kamalaa.
kuka avaa oven?

koska haluan pitää teidät ajantasalla elämästäni tuken taas tänne heittämään jotain.
en tiedä mitä kertoisin. joten en ehkä kerrokaan mitään, mutta sanon tämän. Te amo.
Ottakaa selvää. ja ottakaa selvää kenelle tarkoitettu.

Minä kiitän ja kuittaan. Vale.

Jää ihmeessä maahan makaamaan.
Jos on jotain ongelmaan niin pataan vaan.
Emme odota mitään huomiselta.
Voidaan lopettaa tähän tai jatkaa matkaa.

HEi koska nyt on hieman tylsää niin voisimme vaikka tehdä pienen runon....hmm....tästä lähtee..


Veriset sormeni piirtävät valkoiseen paitaan/
haljeneen sydämmen ja mustan taivaan.
Arkun hiljaisuutta sieluni kaipaa/
Mutta olenko ansainut taivaan?
On hiljaisuus jo saapunut/
Ja kipu vielä kaukana.
Ei ole vielä ruumiini maatunut/
vain loppussa ja hauraana.

No tuollainen silleen nopeesti. noin 15 minuuttii meni.

elämä on kummalista ja kiehtovaa.
Se on suurta tai pientä.
Iloista tai surulista.
Mennyttä, nykyistä tai tulevaa.
Se voi olla joko kaikkea tai ei mitään.
Mutta turhaa se ei ole.
Se tekee meistä ihmisiä.
Ja menneisyys on tärkeää, koska siitä me opimme ja teemme tulevaisuutemme.
Haluan muistaa kaiken sen mikä oli.
En elä menneisyydessä vaan otan oppia siitä.

Tulen tekemään sen mitä pitää tai ainakin yritän.
te sielä koneen toisella puolella voitte olla hiljaa tai sanoa jos on jotain sanottavaa

mitä siitä?
Voin aina olla ilmankin.
ei pitäis valvoo...se pilaa päivän yleensä totaalisesti...siis yleensä.
nyt se on pilalla...sitä ei pysty korjaamaan ja siksi siis annamme asian olla ja menemme nukkumaan.

no koulu alko...ja no oli ihanmukavaa nähdä kavereita...
Mutta kuten aina mikään ei ollut täydelistä....
Katsotaan sitten huomenna miten elämä jatkuu...


Koskaan ei ole myöhäistä/
Toista kertaa me ei tätä pilata/
Me jatketaan matkaa/
Kavutan ylös kuopasta ja kurasta/
Me ei valiteta aiheesta turhasta/

enää kaks päivää....sitten se on ohi...tet-jakso..
pääsee(lue:joutuu) taas kouluun....ahh...pääsee taas rentoutuu...yhtä helvettiä koko kaks viikkoo....tai ainakin melkein...vapaapäivät ja vapaa-aika ovat olleet parhaita..

Sade jatkuu.
Pimeys on jo kadonut valon edestä, mutta sade jatkaa vielä.
Voi sateessa kuulla taivan itkevän ja kaiken hyvän kieltävän.
Se oli vain yksi pisara monista ja vaikka se oli minulle tärkeä ei muut siitä välittäneet.
En kylläkään kysynyt heidän mielipidettään tai mitän muutakaan, mutta silti haluisin heidän sanovan. Haluan heidän kertovan miksi tai miten tähän on päädytty.
Olenko liian antelias kun annoin kaiken minulta ja hieman muiltakin.
Annoin ilman lupaa ja kertomatta teostani.
Voin kai kertoa myöheminkin, paitsi että olen jo silloin tehnyt väärin.
Sanat eivät korjaa.
Ne voidaan lausua, mutta niillä ei ole vaikutusta tekoihin.
Niitä voidaan viljellä, mutta niiden korjuu on sitten jo haaste.
Vai onko loppujen lopuksi edes pakko?