Oon ehk masentunu :/ Ainaki luulen nii, tai siis ku mua ei oo ny huvittanu puhuu kellekkää, varsinkaa tänää, ja ku luokkalaiset tuli kysyy mult et miks oon nii alone ja hiljane, yleensä oon se pirtein. Sanoin vaa:
Kotona menee huonosti
Ja arvatkaa mikä oli niiden reaktio?!?
jaa...
Olinko ees sillee:
et kiitos ku mul on hyvii ystävii jotka välittäää...
Yks luokkalaisist tuli vaa juttelee mulle, mut emmä sille halunnu mitää kertoo, ku ei se oo ees mun kaveri sillee, se vaa halus tulla siihe jtn esittää et se ois mun kaveri yms. mut ei mua kiinostanu, sanoin vaa et joo en haluu jutella. oikeesti melkee rupesin itkee...
Si mä vaa angstasin kaikki välkät yksin, rauhassa.
Sit ku alko liikkatunti, ni arvaa kuinka moni otti mut mukaan korikseen ja kannusti? ei kukaan.....
Tuli taas olo, et pitäskö oikeesti vaa vittu lähtee koulust vegee ja mennä jonnekki pusikkoo?
Ok, en lähteny. En vaa ollu aktiivine tunnilla.
Ku meil loppu tunti, lähin kävelee kelloniemee päi ukkipuolelle kylää, no kävelin sinne, ja mun takana käveli se Jouko Pitkänen, se NRJ radio hyyppä, se on sairas, se huuteli mun takana
"PERKELE!"
Ja mulle se huus
"housut pois jalasta, senkin huoraa!"
Kehtaatkin kävellä minun edessäni!"
Mä käännyin ja katoin sillee et anteeks mitä?! mut si mä vaa jakoin kävelyy, ihaku mitää ei ois tapahtunu.
No ku saavuin ukkipuolelle, se ei ollu kotona, kävelin iha turhaa pitkän matkan, eiku vaa takas kävelee kotii, vittu et ahisti kävellä se mäki jos on se metsä vieres, ku sillo viimeks joku huuteli mua sieltä metsästä, mut anyway, mulle valitettii u oikasin yhe pihan, oikeesti tää päivä on ollu helvettii.
Ihan kiva ku mul on kavereita jotka jaksaa kuunnella mua ja välittää......
Anteeks, oli pakko avautuu tänne.