Anteeksi kun en kerennyt käydä luonasi usein....
menit pois tänään
Rakasan sua ukki <3
Meil oli hauskat muistot aina jossain korvessa, kun kävimme yhdessä, isä, minä ja sinä, vaeltamassa ympäri metsiä ja vuoria. kiusasit minua leikillään, olit pirteä ihminen,
"sä oot legenda tääl kuopios" niinkuin isä juuri sanoi minulle.
Ei toki hävettäny...:"""D Olin iha rauhassa syömässä ruokaa, ovikello soi. Porukat huutaa "mee avaa ovi ku Niko on kai tulos!" No mä siin kiljun "vittu mä syön ja sdkfjhkljsdf, opettelis jumalauta ottamaan ne avaimet mukkaaa" Avasin oven, siel seiso kaks miestä. olin sillee O_O" huusin äidille "oho, ei tainnu ihan niko olla, en tiiä ketä nää on, mut tuu ovelle" menen takas keittiöön syömää, kuuntelen siin sitte, ne alkaa puhuu "iltaa! mitäs teille kuuluu?" äiti vastaa "ihan hyväähä tässä" sit ne alkaa puhuu jeesuksesta ja mä hajoon ruokapöytään ja melkee tukehuin ruokaani...