Mun sisällä on kylmä silloinkin, kun kaikki mua sanoo että rakastaa.
Mä vastaan niille jotain joskus.
Maailmasi koskaan ei kai kohdata voi silmieni taakse piiloutuvaa ohikulkijaa.
Mä sinne aina meen missä valo pimenee, aurinko yötä pakenee.
Jos sä tuut mua vastaan, voit pysähtyy tai ohitaa.
Sä voit tehdä ihan mitä vaan.
Mut älä lausu rakkausrunoja, mä näen niistä painajaisunia.
Älä katso silmiin, paljastun: olla haluaisin vain sun.
Laitakaupungin baarit sulkee ovensa aikasemmin kuin mä tahtoisin.
Toivoisin, että voisin olla jotain minäkin.
Vaan jos olen niitä joilla on tahtoo, mutta pelko täyttä pään, se näyttää mulle pedon hampaat.
Ja sama kylmä taas mua edessäni odottaa, mun sielun koittaa tavoittaa.
Ja välimatka pitenee. Ja peliaika vähenee.
Paha peto mua suutelee.
Älä lausu rakkausrunoja, mä näen niistä painajaisunia.
Älä katso silmiin, paljastun: olla haluaisin vain sun.