IRC-Galleria

En oo pitkään aikaan nähnyt sinua,
enkä halua tehdä tästä mitään asiaa.
Sinullakin on kai jo oma elämä.
Ja minullakin hauskaa ollut on.

Mutta kaipaatko koskaan sitä tunnetta,
kun katselit mua välitunnilla
ja mä seurasin sua kotiin illalla?

Tännää oxfordissa sato aivan kaatamalla oikeesti 24 tuntia putkeen. Ku lähettiin kouluun aamulla niin enpä tosiaan ollu tajunnu kattoa ikkunasta ulos ja ottaa sateenvarjoa mukaan. Sitte tosiaan koulun jälkeen meijän orange-ryhmäläisten piti kävellä natural history museumiin, johon nyt kuitenki oli jonku verran matkaa. Mää en tuntenu oikeen kettään vielä siitä ryhmästä niin en viittiny mennä kenenkään sateenvarjon alle ja kävelin sitte vaan yksin siellä satteessa. Ja siinä vaiheessa oli kyllä oikeesti semmonen olo että mää haluan takas suomeen ku englannissa kaikki on ihan perseestä :D Sitte piti vielä jumittaa siellä museossa, ei tosiaan hirviästi ne dinosaurukset ja kivet kiinnostanu, niin ei hele.
Heti ku meille annettiin lupa lähtä sieltä museosta niin mää tietenki lähtiin ihan niin nopiaa kotia ku vaan pääsin. Bussissa ne paikalliset vähän ehkä katto ku meikä ihan likomärkä ja olin vavrmaan sen näkönen että oisin voinu tappaa ne kaikki :D Ja sitten abingdonin pysäkillä ulos bussista ja sitte vaan kävelemään se kilometrin matka vielä kottiin siitä.
Olin ehkä jossain puolimatkassa menossa kottiin ku näkkii Robinin siellä vähän mun eessä kävelemässä. Se käveli niin hittaasti että mää kävelin sen kii. Sitte oltiin just siinä risteyksessä missä robin kääntyy ja mää jatkan suoraan ku se huomas mut. Mää pääsin sen sateenvarjon alle ja me jäätiin vaan jutteleen siihen jottain. Juteltiin jottain tyyliin puoli tuntia ja ku Robin on aina niin ilonen niin määki tulin siinä sitte paremmalle tuulelle :) Sitte Robbanin piti mennä muistaakseni taluttaan sen isäntäperheen koiria niin sen piti lähtä :D
Mää sitte jatkoin siitä risteyksestä suoraan, ja kävelin kotiin. Koputin siihen kotioveen ja jäin ihan normaalisti oottamaan että joku tulee avaamaan. Ootin vähän aikaa ja sitte sen oven aukas semmonen aivan sairaan komia mua vähän vanhempi jätkä jota en ollu koskaan nähnykkää. Mää olin että ei hele oonko tullu väärälle ovelle :D Se poika vähän katto mua ja mää vaan sanoin jotain "ööö... hei" Ja sitte se sano vaan että "hei" ja nauro ja päästi mut sissään. Se oli niinku sen meijän host motherin poika joka ei asunu ennää kotona! Ei järki. Oli ihan siisti ensitapaaminen ku jätkä tulee avaan oven ja sitte mää oon siinä ovella yhtä märkänä ku joku tiskirätti ja änkytin vaan jottain :D

Illalla oltiin sovittu että mennään piknikille kaikkien Orange-ryhmäläisten kanssa. Tällä kertaa mää otin sateenvarjon mukaan niin elämä helpottu kyllä aika paljon :D Me tavattiin siellä museolla mistä päivällä lähettiin, mutta eihän me mitään piknikkiä voitu pitää ku vettä tuli niinku saavista. Sitte pelattii ehkä vartti jottai ihan ihme pelejä ja ku kaikki oli sitte ihan märkiä niin meijät päästettiin lähtemään mihin halutaan. Suomalaiset ohjaajat oli suunnittellu että mennää kaikki suomalaiset jonki keskenään. Ei löyetty mitään kahvilaa tai mitään kivaa paikkaa sisäällä johon kaikki ois voinu mennä niin me käytiin sitten jostain elokuvateatterin aulasta ostaan ben & jerrysit ja mentiin syömään niitä ulos :D Ei kait se pieni sade mitään haitannu. Tutuistuin kaikkiin suomalaisiin ja kivaa oli :)

Ja päivän aikana kuunneltiin ehkä 77 kertaa Rihannan umbrella :D

Tänä päivänä oxfordissa minä ja Alison eksyttiin ku oltiin tulossa diskosta kottiin :D Me oltiin menossa muka bussipysäkille mutta lähettiin siitä keskustasta käveleen ihan vastakkaiseen suuntaan missä se pysäkki oli. Sitte ku me oltiin jotain 45 minuuttia tyyliin harhailtu siellä niin löyettiin sitte semmoselle pysäkille missä oli niitä muitaki kielikurssilaisia. Sitte ooteltiin siinä sitä bussia. Noh, se bussi sitten tuli. Sitte Jack kysy siltä kuskilta, että "meneehän tää bussi Abingdoniin?". Se kuski oli silleen että no ei mee ku tää mennee just päinvastaaseen suuntaan. Jaa me oltiinki sitte väärällä puolella tietä olevalla bussipysäkillä! No ei kait siinä mentiin sitte toiselle puolelle tietä oottamaan bussia.
Sitte ku meillä oli niinku kotiintuloaika yheltätoista ja tuossa vaiheessa ku oltiin siinä bussipysäkillä niin kello oli ja varmaan jotain tyyliin viittä vaille. Mää yritin ihan paineissa soittaa sinne meijän isäntäperheen kotiin että joo me tullaan myöhässä ku vähän eksyttiin. Mutta ku yritin soittaa, nii puhelin ei ees hälyttäny ja oli jotenki ihan väärä se numero vissiin. Sitten aivan paniikissa soitin Maarialle (se meijän kielikurssin ohjaaja) ja tyyliin märisin siihen puhelimeen että mitä nyt tapahtuu ku me ei keretä yheksitoista kottiin? :D Se oli vaan silleen että joo eiköhän ne teitä ootttele siellä, menkää vaan niin noppeesti kotiin ku pääsette.
Sitte se bussi tuli. Istuttiin siinä se puolen tunnin matka ja oikeella pysäkillä sentään osattiin jäädä pois. Lähettiin käveleen siitä pysäkiltä kotiin ja Alison laitto sen ipodin täysille ja me vaan kuunneltiin jottan red hot chili pepperssiä. Oltiin ehkä puolessa välissä matkaa ku joku auto ajelee siellä ehkä jossain parin sadan metrin päässä ja joku mies ja nainen huutaa sielä ikkunassa että "Laura ja Alison!!" Eka me ei tajuttu että meitä huuettiin mutta sitte se auto kaartaa siihen ihan meijän etteen :D Oltiin alisonin kanssa että ei helevetti :D Se meijän host mother ja sen miesystävä oli ajanu autolla ympäri abingdonia ettimässä meitä ku meitä ei ollu näkyny. Istuttiin sitte kiltisti siihen auton kyytiin ja ne ajo meijät kotiin. Juostiin vaan nopiasti meijän huoneeseen ja heti ku ovi oli menny kiinni niin revettiin ihan hulluna :DDDD

TASAN VUOSI SITTEN TÄHÄN AIKAAN OLIN JUST SAAPUNU OXFORDIIN<3

Eiiii en kestä. Tullee olemaan maailman itkettävimmät kolme viikkoa ku muistelen koko ajan että mitä tapahtu tasan vuosi siten sinä ja sinä päivänä. Ne päivät takas kiitos!<3

ps. Veera lähti tännää sen kielikurssille! Oi mitäköhän se siellä nytte tekkeee :)

Ei vitsi henkka on pölijä.

Kaveri pelannu koko kesän vaan koneella jotaki ihme pelejä, varmaan 10 tuntia päivässä, sitte äiti tuli iha hiilenä eilen ja sano että joo et saa alkaa kavereita enää jos ette mee pihalle välillä. Nii henkkahan järkevänä poikana otti läppärin ja meni istuu sen kaa parvekkeelle. Pihalla sitten oltiin. Ei hele.

Siisti ku nukkuu melkee alasti ja silti tuntuu että tukehtuu.

Joo kukkaan tervejärkinen ihminen ei saa päähänsä kävellä rukatunturin huipulle ja takasi.

Sara: Oksennatteko te koskaan?
Sini: No joo..... oksennustaudissa.
Sara: ?
Sini: Ai siis tarkotatko sää että onko meillä bulimiaa?

Hahaa saatiinpa kyyti! Katja on maailman ihanin ku se ei koskaan anna periksi :)

Juhannukseksi Rukalle med Katja, Sini ja Sara!! =)