Vaihtoehtoinen prinsessasatu
Lumikin metsässä
sysipimeässä
hyökkäävät puut,
torahampaiset suut.
Aurora ruusulinnassa
aivan hiki pinnassa,
köynnökset ahdistavat
piikit pistävät.
Ilkeilevät sisaret Tuhkimon
tyttöraasu ypöyksin on,
niska limassa luuttuaa
eikä öisin unta saa.
Kuinka prinsessojen käy
jos prinssejä ei näy?
Vaikka sydäntä särkee,
luottaa voi omaan järkeen.
Ole itsesi valtijatar
ei piika, ei orjatar.
Kulje elämäsi yliopistoon,
älä jää kenenkään varjoon.
Pian Lumikki laulaa ja ilakoi
ei pelkää, juuriin kompuroi.
Ruusunen kohta huomaa,
piikit tuo myös suojaa.
Pää pystyssä kulkee Tuhkimo
ei enää itkeskele orpo.
Tytöt, itseenne uskokaa
ja elämästä nauttikaa!
Runon kirjoitti serkkuni Katriina!