Joo mä myönnän, mä pelkään. Mä en oo vahva
Silmät kii nyt ku kelaan meit kahta
Jätkä tykkään sust paljon ehkä liikaa
Sä oot aivan ihana ja mä en haluu riitaa
Mut menetän sut niinku muut rakkaat
Pahoillani kun en osaa enää luottaa
Mut liikaa iskui, haavoi se selkään tuottaa
Puukottaa, ja sit itken vaan verta
Mut miks vitus näin käy joka kerta?
Mut kyl mä pärjään, kyllä siihen tottuu
Tuntuu vaa et elän yksin elämäni loppuu
Jos soittaisin sinulle yöllä ja kertoisin, että olen makaamassa junaraiteilla, paina tähän blogiin sydäntä, jos tulisit hakemaan minut pois sieltä.Kopioi sitten itsellesi ja näet ketkä ystävistäsi välittävät sinusta.
Elän pimeydes, ja ehkä tää on mulle parasta
En voi palata, en haluu maailmaan katalaan
Oon voimaton, oon heikko, en jaksa enää
Anna käsi, anna voimaa, anna usko elämään
Tää sattuu, eikä apua näy missään