Tampereella taas oleilen.
Tehtiin Jimin kanssa kesälomareissu ja ajettiin fordilla halki suomen. Kotkasta tornioon, koukattiin vähän ruotsin puolella.. sitten ajettiin halki pohjanmaan ja lopulta huittisten kautta hankoon. Niin, poikettiinhan me salossakin.. Oli ihanaa vain hengailla, nähdä ihmisiä ja olla lomalla.
Eilen taas alkoi opinnot ja nyt jo nyppii ihan himona.
Mun ei tarvi kun nähä yks mein lehtori, niin oon jo niin ahistunu. Ja sekin vaan harmittelee, kun ei oo rahaa pitää kursseja, ei oo rahaa palkata opettajia jne..
Kyllä yliopistolla oli hyvin varaa pistää koko päätalo remonttiin ja tehdä juhlasalista entistä ehompi.
Kieliharjoittelun opintopisteitä ei oo vieläkään näkyny, vaikka paikansin niiden sijainninfilologisesta tiedekunnasta ja kerroin siitä assistentille. Näillä nykyisillä pisteillä saan heittää hyvästit kaikille jonolaki-kursseille. En pääse japanin kurssille, jollei ne pisteet ilmesty rekisteriin huomenna klo 23.59 mennessä..
Mut jotain positiivista. Pääsin mä ruotsinkurssille ja oon siitä hyvin onnellinen. :) Menin tunnille kärkkymään peruutuspaikkoja ja olin jonottajalistan kolmas. Sain viimeisen vapaan paikan.
Mut sit laski fiilis, kun äänestyksen seurauksena meidän kandiseminaari pidetäänkin venäjäksi! ar.
(no tietty, eihän se opettaja oikeasti sitä olis voinut kielitaidollaan suomeksi pitää.. mut oli siinä niinku teoreettinen mahdollisuus siihenkin)
sit huomen ei pitäny olla tunteja, mut tänään sanottiin, että onkin, niin en lähteny vielä kotiin. No äsken tuli sähköposti, ettei olekaan. arh. päättäisi jo!
no juu. plii plaa plöö.
Elämää pitää vaan välillä katsoa vähän suuremmassa valossa ja lakata valittamasta. Muuten ei vaan kestä.