IRC-Galleria

Näin meillä menee otavassa istuttii Nooran kaa asuntolan röökikatokses ja puhuttii miehistä (YLLÄRI(KO/KÖ))

Siinä sitten keskustelu alkoi mennä häröks ja hieman ns."piilovittuilun" puolelle :DD

E: Mä vaan mietin et vaik mä en ookkaa sillee mikää nätti (siis oon mut silti you know people), mut silti nii miehii näyttää riittävän.

N: Nii sitä mäki oon vähä miettiny.

E&N: REPEILYY!

N: I'm a fucking BITCH! mikäs sie oot?

E: I'm the fucking whore...

N: i can see that.

E&N: REPEILYY!

N: Siis en mä sillee pahal tarkottanu, vaa et se on vaan epistä ku sul on ja nii et mite mul ei sit oo. :DD

E&N: REPEILYY!

ja nyt tätä kirjotellessa nii aattelin vaan varottaa et pysykää kaukana Noorasta se asuu jossain kanervakukkulalla :DD (ja nytki se vaan halailee mua ja nuuhkii mun tissejä)

Mitäs sitä tekis ku ei jaksa nykystä kämppistä........... ei todellakaan (ei pahal häntä kohtaan) mut me vaan ollaan nii erillaisii. Mä ainakin oon sitä mielt et meijän pitäs vaihtaa kämppiksii, sä tuut toimeen erään toisen kaa PALJON paremmin eikä teijän sillon tarvii huolehtii musta eikä muusta/muista!!! Hope so you have fun!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Te tiiätte kenestä mä puhun!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! So fuck you!! And have fun.... But don´t talk to me..................

What else I can say....

Kertokaa ihmiset mulle mitä helvettiä tarkottaa LUOTTAMUS?!

Luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonkin voi luottaa, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä.[1] Itseluottamus on luottamusta omaan itseensä.[1]

Lähde wikipedia

Miks sitä sanotaan et voi luottaa vaik silti menee pettää lupauksensa, ja vielä kaiken lisäks MONESTI ja aina vaan sanoo et vaan tän kerran, tai jotain muuta paskaa...

Ei sellasta jaksa todellakaan, vittu ku välil tuntuu et keneenkään ei voi luottaa... Mut silti tiiän et onneks on myös niit ystävii jotka on ja pysyy, ja kiitos heille siitä tiiätte ketä te ootte <3

ja toi osa tost tekstist on osotettu ihmiselle joka sitä koskaan ei tuu näkee...

http://www.newgrounds.com/portal/view/498759

Toi on kuulemma ihan ku mä sillon ku mä kokkaan :DDD

vituttaa jos en huomen pääse sinne asti, mut mul on kyl HELVETIN hyvä syy et miks en sinne tuu... mut silti mä tuún heti ku pääsen!!!

Skins:in ihanin mies.

Luke Pasqualino as Freddie Mclair

01. Millä kirjaimella hänen nimensä alkaa? - L
02. Montako nimeä hänellä on? - 2
03. Seurusteleeko hän? - Ei
04. Onko hän sinua nuorempi? - Jep jep
05. Minä vuonna hän on syntynyt? - -92
06. Käykö hän vielä koulua vai onko jo töissä? - Amikses ja töissä (kassa) :P
08. Minkä väriset silmät hänellä on? - Sinivihreet muistaakseni
09. Mitä kieliä hän osaa puhua? - suomee, ranskaa, englantii ja jotenki vissii svenskaa
10. Riiteletkö koskaan hänen kanssaan? - Melkee aina... :(
11. Oletko tärkeä hänelle? - Kai mä oon... who know's
12. Kuinka pitkä hän on? - n.170
13. Pitääkö hän heavy-musiikista? - Kai se joistain ehkä VÄHÄN!
14. Onko hänellä oma huone? - On ja ei, (bunkaa mun sängys)
15. Onko hän usein kotona? - Aika paljon, :)

Nimeni on Chris,
Olen kolme,
Silmäni ovat turvoksissa.
En näe.

Minun täytyy olla tyhmä,
Minun täytyy olla paha,
Mikä muukaan olisi voinut,
tehdä isän niin vihaiseksi?

Toivon että olisin ollut parempi,
Toivon etten olisi ollut ruma,
Sitten ehkä äitini,
Haluaisi vieläkin halata minua.

En voi tehdä väärin,
En pysty puhumaan ollenkaan,
Tai muuten olen lukittuna ylhäällä,
Koko päivän.

Kun olen hereillä,
Olen aivan yksin,
Talo on pimeä,
Väkeni ei ole kotona.

Kun äiti tulee kotiin,
Yritän olla mukava,
Niin ehkä minä saan vain,
Yhden selkäsaunan tänä iltana.

Kuulin auton,
Isä on palannut,
Charlien baarista.

Kuulen hänen kirouksen,
Nimeni on sanottu,
Painan itseni,
Seinää vasten.

Yritän piileksiä,
Hänen pahoilta silmiltään,
Olen niin peloissani nyt,
Alan itkeä.

Hän löytää minut itkemästä,
Kutsuu minua rumilla sanoilla,
Hän sanoo, että on minun vikani,
Että hän kärsii töissä.

Hän läimäyttää ja lyö minua,
Ja huutaa minulle enemmän,
Pääsen vihdoinkin vapaaksi,
Ja juoksen ovelle.

Hän on lukinnut sen jo,
Ja minä alan karjua,
Hän ottaa minut kiinni ja heittää minut,
Kovaa päin seinää.

Minä putoan lattialle,
Luuni melkein murtuneena,
Ja minun isäni jatkaa,
Enemmän huonoja sanoja.

'Olen pahoillani!', minä huudan,
Mutta se on nyt liian myöhäistä,
Hänen kasvonsa on kieroutunut,
Käsittämättömäksi.

Se kipu ja loukkaantuminen,
Uudelleen ja uudelleen,
Hyvä Jumala, armahda minua!
Lopeta se, kiltti!

Ja hän viimeinkin lopettaa,
Ja suuntaa ovelle,
Sillä välin kun makaan siellä liikkumattomana,
Loikoillen lattialla.

Nimeni on Chris,
Olen kolme vuotias,
Tänään isäni,
Murhasi minut.

Ja sinä voit auttaa,
Jos luet tätä,
ja et ohita.

Minä rukoilen sinun anteeksiantoaisi,
Sinun olisi pitänyt olla,
Yksi sydämetön henkilö,
Jos ei vaikuta sinuun,
Tämä runo.

Ja koska sinä OLET vaikuttunut,
Tee jotain sille!
Kaikki mitä pyydän sinua tekemään,
On siirtää tämä eteenpäin!

JOS SINÄ OLET LASTEN PAHOINPITELYÄ VASTAAN!
Lähetä tätä 'Isä ... se sattuu'

Jos et lähetä tätä kenellekkään kenet tiedät

Niin silloin oletettavasti et välitä lasten pahoinpitelystä.

Ensiksi minä luulin tätä vain ketjukirjeeksi
Ja en aikonut lähettää tätä eteenpäin,
Mutta nyt tajusin että tämä on tärkeä tilanne.

Ainakin viisi lasta jokainen päivä kaikkialta maailmasta kuolee lapsipahoinpitelyn takia.

Miltä tuntuisi painaa joka yö pää tyynyyn tietäen ettet koskaan ehtinyt pyytää
häneltä anteeksi, etkä koskaan sanonut hänelle kuinka paljon hänestä välität?
Miltä tuntuisi itkeä itsensä uneen hänen kuva mielessäsi, toivoen, että saisit
hänet edes hetkeksi takaisin, jotta voisit halata häntä, kertoa hänelle kuinka
tärkeä hän on ja pyytää anteeksi sitä, että olet joskus sanonut hänelle pahasti.
Katsoisit häntä silmiin ja pitäisit lujasti kiinni, et haluaisi enää koskaan päästää
häntä menemään. Mutta niin voisi vain toivoa. Totuus on, ettet enää koskaan
näkisi häntä. Et enää koskaan saisi tilaisuutta pyytää anteeksi, kertoa kuinka välität,
halata, ehkä suudellakin. Et koskaan. Tee se siis nyt. Elä kuin viimeistä päivää,
kerro ihmisille joista välität, miten tärkeitä he ovat ja pyydä anteeksi ihmisiltä, joita
olet loukannut. Sillä et ehkä enää koskaan saa toista tilaisuutta.. Elämä on opettanut,
että kuka tahansa meistä voi lähteä huomenna. Se voit olla sinä, se voin olla minä,
se voi olla kuka tahansa. Mutta jotta sinun ei tarvitsisi murehtia asioita joita jätit
tekemättä tai sanomatta, tee ja sano ne tänään. Juuri nyt. Lähetä ystävillesi tekstiviesti,
sähköposti, tai soita heille. Kerro että välität. Sillä ehkä.. Ehkä huomenna et enää voi.

Laita tämä omaan päiväkirjaasi jos haluat kertoa läheisillesi kuinka paljon heistä
välität, ja kuinka paljon he sinulle merkitsevät. Toivottavasti jokainen, joka tämän
lukee, havahtuu ajattelemaan sitä, kuinka tärkeitä toiset ihmiset meille oikeasti
ovat, vaikkemme sitä aina itse osaa näyttääkään.