IRC-Galleria

Isä ... se sattuu

Nimeni on Chris,
Olen kolme,
Silmäni ovat turvoksissa.
En näe.

Minun täytyy olla tyhmä,
Minun täytyy olla paha,
Mikä muukaan olisi voinut,
tehdä isän niin vihaiseksi?

Toivon että olisin ollut parempi,
Toivon etten olisi ollut ruma,
Sitten ehkä äitini,
Haluaisi vieläkin halata minua.

En voi tehdä väärin,
En pysty puhumaan ollenkaan,
Tai muuten olen lukittuna ylhäällä,
Koko päivän.

Kun olen hereillä,
Olen aivan yksin,
Talo on pimeä,
Väkeni ei ole kotona.

Kun äiti tulee kotiin,
Yritän olla mukava,
Niin ehkä minä saan vain,
Yhden selkäsaunan tänä iltana.

Kuulin auton,
Isä on palannut,
Charlien baarista.

Kuulen hänen kirouksen,
Nimeni on sanottu,
Painan itseni,
Seinää vasten.

Yritän piileksiä,
Hänen pahoilta silmiltään,
Olen niin peloissani nyt,
Alan itkeä.

Hän löytää minut itkemästä,
Kutsuu minua rumilla sanoilla,
Hän sanoo, että on minun vikani,
Että hän kärsii töissä.

Hän läimäyttää ja lyö minua,
Ja huutaa minulle enemmän,
Pääsen vihdoinkin vapaaksi,
Ja juoksen ovelle.

Hän on lukinnut sen jo,
Ja minä alan karjua,
Hän ottaa minut kiinni ja heittää minut,
Kovaa päin seinää.

Minä putoan lattialle,
Luuni melkein murtuneena,
Ja minun isäni jatkaa,
Enemmän huonoja sanoja.

'Olen pahoillani!', minä huudan,
Mutta se on nyt liian myöhäistä,
Hänen kasvonsa on kieroutunut,
Käsittämättömäksi.

Se kipu ja loukkaantuminen,
Uudelleen ja uudelleen,
Hyvä Jumala, armahda minua!
Lopeta se, kiltti!

Ja hän viimeinkin lopettaa,
Ja suuntaa ovelle,
Sillä välin kun makaan siellä liikkumattomana,
Loikoillen lattialla.

Nimeni on Chris,
Olen kolme vuotias,
Tänään isäni,
Murhasi minut.

Ja sinä voit auttaa,
Jos luet tätä,
ja et ohita.

Minä rukoilen sinun anteeksiantoaisi,
Sinun olisi pitänyt olla,
Yksi sydämetön henkilö,
Jos ei vaikuta sinuun,
Tämä runo.

Ja koska sinä OLET vaikuttunut,
Tee jotain sille!
Kaikki mitä pyydän sinua tekemään,
On siirtää tämä eteenpäin!

JOS SINÄ OLET LASTEN PAHOINPITELYÄ VASTAAN!
Lähetä tätä 'Isä ... se sattuu'

Jos et lähetä tätä kenellekkään kenet tiedät

Niin silloin oletettavasti et välitä lasten pahoinpitelystä.

Ensiksi minä luulin tätä vain ketjukirjeeksi
Ja en aikonut lähettää tätä eteenpäin,
Mutta nyt tajusin että tämä on tärkeä tilanne.

Ainakin viisi lasta jokainen päivä kaikkialta maailmasta kuolee lapsipahoinpitelyn takia

MITÄ SINULLA ON?
Ikävä - kesää
Kasvoillasi -pisamia
Taskuissasi -reikä?:D
Laukussasi - paljon hiekkaa ainaki
Nälkä - pieni
Intohimona -
Päälläsi - verkkarit
Tarve - :o
Stressiä - löytyy
Pakkomielle - silittää patjaa jalal ku oon nukahtamas, öö
Hiuksissasi - ponnari
Kynsissäsi - ei mitään?
Kipuja - ei ole
Mielessä - paljon:D
Salaisuus - on

OLETKO?
Valehdellut - valitettavasti liian usein
Pettynyt - hiukkasen:D
Vihainen - eeen
Valokuvauksellinen - ?
Surullinen - vaihtelee
Onnellinen - aika vaihtelevaa seki, mutt jepp
Mustasukkainen - olen
Omistushaluinen - kaikki mulle
Herkkä - pohjimiltaan
Kipeä -ei
Särkenyt jonkun sydämen -valitettavasti
Valvonut koko yön - eile:D
Riippuvainen jostakin - sinusta
Oksentanut tahallisesti - yritettii kerran nanin kaa mutt ei osattu:D
Viillellyt - e
Ajanut traktoria - nojuu
Ulkomaalainen -en
Lähettänyt yli 100 tekstaria päivässä - voipi olla
Katunut tekojasi -kyllä
Ilkeä -Saatan välil

ONKO?
Joku ihastunut sinuun -
Joku särkenyt sydämesi -yepp
Joku kehunut ulkonäköäsi - joo
Onko joku lyöyt sinua -kyllä:D
Jääkaapissasi mitä - kylmä
Mielesi pinnallinen - saattaa joskus olla
Rusketus kaunista - kyllä
Mielessäsi alkoholipitoinen viikonloppu - meni jo

YLEISTÄ:
Horoskooppisi? - leo
Mitä pelkäät? - rottii, käärmeit, uida yksin meres:D
Haluatko mennä naimisiin? -Haluan
Montako lasta haluat saada? - 2-3
Pitääkö kukaan sinusta? - ei:DD
Oletko pitänyt jostain henkilöstä joka on kohdellut sinua huonosti? - olen


TURHAMAISUUS:
Kuinka monta kertaa katsot päivässä peiliin? -monta kai
Hyväksytkö plastiikkakirurgian? -kai mää
Mitä teet kun kukaan ei näe? - puhun itelleni paljon
Kuinka monta kenkä/laukku paria on?- ei tarpeeks?:D
Menetkö sateella ulos? -

RAKKAUS/SUHTEET:
Oletko himoinnut kaverin kumppania? - joskus
Mitä mieltä olet yhden illan jutuista? -ihan kiva
Minkälainen olisi ihanteellinen kumppani? -täydellinen:D
Oletko ikinä herännyt väärästä sängystä? - riippuu
Tumma vai vaalea? - tumma

VIIMEISIN:
Henkilö jonka näit? - Linda
Henkilö jonka kanssa puhut puhelimessa? - Nani
Henkilö jota halasit? - Nani
Henkilö jonka kanssa tekstailit? - tais olla se tyttö jonka kännykän löysin
Kappale, jonka kuuntelit? - Jay sean -Down
Asia, jota mietit? - huomist

MISSÄ VIIMEKSI:
Kävin -tuusulassa:P
Söin - kotona
Nauroin - emt
Join - himas
Itkin -Bussis:D haha

OLETKO:
Itsepäinen - Toki
Viisas - Erittäin
Hyvä koulussa - En kovin
Tylsä - :D
Huutanut jollekkin kaverillesi & katunut - Jepp
Vakava – riippuu..

henkilö jota halasit viimeksi:
onko hän sinulle rakas? - Hyvin:)
tunnetko hänet hyvin? -Kyllä
jutteletteko paljon? -Jep
oletko ollut heillä? - on päässy tapahtuu

henkilö jolle suutuit viimeksi:
onko hän tyttö vai poika? - tyttö
riitelettekö usein? - vaihtelevasti
annoitko hänelle anteeksi? -annoin
millaiset on välinne nykyään? -melko hyvät

henkilö jota et näe useasti:
onko hän kaverisi? -Kyllä on
pystytkö puhumaan hänelle kaikesta? -aikalail
miksette näe useesti? - pitkä matka (:?

henkilö jota sinulla on ikävä:
mitä teitte viimeksi kun näitte? - juteltii kai:D
oletko ollut ihastunut häneen? -olenpa kai
mitä hänelle kuuluu? - hyvää

Käydessäni ensimmäistä vuotta lukiota näin kerran erään luokallani olevan pojan kävelevän kotiinsa koulun jälkeen. Hän oli Kalle.
Näytti siltä, että hän kantoi kaikkia oppikirjoja mukanaan.
Ajattelin itsekseni: 'Miksi kukaan kantaa kaikki kirjat kotiinsa perjantaipäivänä? Taitaa olla varsinainen nynny.'
Minulla itselläni oli paljon suunnitelmia viikonlopun varalle, pippaloita ja
jalkapalloa kavereitten kanssa seuraavana päivänä.
Niinpä kohautin olkapäitäni ja jatkoin matkaani.
Hetken päästä näin, kuinka poikalauma juoksi Kallea kohti.
He törmäsivät häneen tahallaan, sysäsivät kaikki hänen kirjansa maahan ja kampittivat hänet niin, että hän kaatui kuraan.
Hänen silmälasinsa lensivät noin kolmen metrin päähän ruohikkoon.
Hän nosti päänsä, ja hänen silmänsä olivat hirvittävän surulliset.
Sydämeeni koski. Juoksin Kallen luokse. Hän ryömi ympäriinsä, etsien lasejaan, kyynel silmissään. Ojentaessani hänelle hänen lasejaan sanoin: 'Nuo ovat pölkkypäitä. Niille pitäisi antaa elinkautinen.'
Hän katsoi minuun ja sanoi 'kiitos', hymyillen leveästi.
Siitä hymystä paistoi todellinen kiitollisuus.
Autoin Kallea keräämään kirjat maasta ja kysyin, missä hän asui.
Kävi ilmi, että hän asui lähellä minua, joten kysyin häneltä,
miksen ollut nähnyt häntä niillä kulmilla aiemmin. Hän sanoi käyneensä yksityiskoulua ennen kuin tuli meidän luokallemme.
Ennen en ollut ollut missään tekemisissä yksityiskoulun oppilaan kanssa.
Juttelimme koko kotimatkan ajan ja kannoin osan Kallen kirjoista.
Hän osoittautui mukavaksi pojaksi.
Kysyin, halusiko hän pelata jalkapalloa kavereitteni kanssa.
Hän vastasi myöntävästi.
Pyörimme samoissa porukoissa koko viikonlopun ajan, ja mitä paremmin opin Kallea tuntemaan,
sitä enemmän pidin hänestä. Kaverinikin olivat samaa mieltä.
Tuli maanantaiaamu, ja näin Kallen taas valtavan kirjapinonsa kanssa.
Pysäytin hänet ja sanoin hänelle, että jos hän kantaa noin paljon kirjoja mukanaan joka päivä, hän kehittää itselleen mahtavat muskelit.
Hän vain nauroi ja antoi minulle osan kirjoista.
Seuraavien vuosien aikana Kallesta ja minusta tuli parhaat kaverit.
Lukion lopulla aloimme suunnitella jatko-opintoja. Kalle päätti mennä lukemaan lääketiedettä ja minä valitsin liiketalouden opinnot jalkapallostipendin turvin.
Opiskelisimme eri paikkakunnilla, mutta olin varma, ettei välimatka vaikuttaisi ystävyyteemme mitenkään.
Kalle oli luokkamme priimus. Kiusasin häntä siitä jatkuvasti ja nimittelin häntä nynnyksi.
Kallen piti pitää puhe koulun päättäjäisissä.
Olin todella iloinen, ettei Minun tarvinnut nousta korokkeelle puhumaan.
Päättäjäispäivänä näin Kallen, joka näytti komealta. Hän oli todellakin päässyt sinuiksi itsensä kanssa kouluvuosinaan.
Hän oli hyvännäköinen silmälaseissaan, ja hänellä oli paljon enemmän tyttökavereita kuin minulla. Kaikki tytöt olivat pihkassa häneen. Olin joskus kateellinen.
Tuli se suuri päivä.
Saatoin nähdä, että Kalle oli hermostunut, joten läimäytin häntä selkään ja sanoin:
'Kuule, hyvin se menee!'
Hän katsoi minuun kasvoillaan se hänelle ominainen, todellista kiitollisuutta osoittava ilme ja sanoi: 'Kiitos.'
Hän ryki hieman ja aloitti puheensa. 'Koulun päättäjäisissä on aika kiittää kaikkia niitä, jotka ovat auttaneet oppilaita selviämään Vaikeistakin vuosista. Vanhempia, opettajia,
sisaruksia, valmentajiakin kenties... mutta ennen kaikkea ystäviä.
Seison tässä sanomassa teille, että paras lahja, minkä voi toiselle
antaa, on olla hänen ystävänsä. Aion nyt kertoa teille erään tarinan.'
Katsoin epäuskoisena ystävääni, kun hän alkoi kertoa siitä päivästä, jolloin ensi kertaa tapasimme. Hän oli aikonut tappaa itsenä sinä viikonloppuna. Hän kertoi, kuinka oli siivonnut pulpettinsa ja
ottanut kaikki tavarat mukaansa, ettei hänen äitinsä olisi tarvinnut mennä keräämään niitä koulusta jälkeen päin. Hän katsoi minuun kiinteästi ja hymyili. 'Olen kiitollinen siitä, että minut pelastettiin. Ystäväni pelasti minut tekemästä jotain kamalaa.'
Kuulin yleisön haukkovan henkeään, kun tämä komea, suosittu poika kertoi meille kaiken hetkestä, jolloin hän oli ollut elämässään heikoimmillaan.
Näin hänen isänsä ja äitinsä katsovan minua kasvoillaan Kallen kiitollinen hymy. En ollut ennen tajunnut tämän kiitollisuuden syvyyttä.

Älä koskaan aliarvioi tekojesi voimaa. Yhdellä pienellä eleellä voit muuttaa toisen elämän, parempaan tai huonompaan suuntaan.
Sinulla on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1) Voit kopioida tämän viestin päiväkirjaasi, jolloin muutkin voivat lukea tarinan
2) Voit olla kopioimatta tarinaa päiväkirjaasi ja toimia ikään kuin se ei olisi vaikuttanut sinuun mitenkään.

http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html

Nytt se alkaa;D