Mä en oikee tiiä mitä ajatella täst päiväst.
Aamul myöhästyin homeroomist ja matkal kouluu mua vastaa käveli _tyylikäs ulkomaalanen nainen joka hymyili sillee "tiiän kyl milt sust tuntuu".
Sit mul oli ekaks japanii.. Ainoo hyvä puoli nois tunneis yleensä o se et Yuko ja Kayo o mun kaa samal tunnilla. No niistäpä ei sit kumpikaa ollu tänää koulus (suomeks mul oli tylsää ekat viis minuuttia) kunnes yks kiinalaine poika (jonka nimee en vielkää muista vaik okinawas hengattiinki paljo yhes :D:D) tuli siihe mun vieree ja oli sillee tehää nää yhes. Sillee ei oo reiluu et se o noi hyvä ;__; mut se autto mua iha sikana kanjeis ja oli muutenki hyvää seuraa :D Se lupas opettaa mua täst lähi ruokkiksel 8DDD
Sit sillee hyppärit meni perinteisesti doramoja kattoessa ja kanjikokeesee treenatessa.
Ruokkiksel meriem meinas tukehtuu pullaansa ja mä vaa kuolin nauruu. Mä hiffasin et en voi istuu enää toisel puolel pöytää ku se tuntuu niiiiin väärältä vaik sinnikkäästi yrittäisin.
Enkuntunti oli ehk pahin fail. Sillee (en muista taaskaa nimee XDD) se poika joka istuu mun vieres oli sillee et sensei käski auttaa sua täl tunnil. Ei pahal, mut noi enkun tunnit on varsin helppoja etenki ku kuunnellaa ja toistetaa peräs.. XD No se kuitenki siin sit totes niille vierustovereillee et yhest 5 kuukaut sitte tapahtuneest mun ja meriemin superfailist. _Kuolin häpeest :)
Et miten ois jos perjantai menis vähä erilail? :)
