IRC-Galleria

Kisko minut irti
Polta merkilläsi, anna lupauksesi
Sido yksinäisyyteen, tuhannen liekin kirjoon
Pakottavaan tarpeeseen
Suuruuden hulluuteen

Riittääkö mikään, sammuttaako sekään
Tuhannet sanat
Kuristavat soljet luomillasi
Etkö jo lupaa?

Päästä irti, lähetä pois
Revi riekaleiksi, satuta kauttaaltaan
Turhuutta, haavetta, mahdottomuutta
Anna sen karata, anna minun valua pois
Unohda, turruta, kallista
Elämästä irrota

Tänään sai varmuudella tietää aikatauluja, ja nimi paperiin tarkoitti ehdotonta sitoumusta, ei enää paluuta takaisin. Niin dramaattisesti kuin Sami sen ilmaisikin. Eli tarkoittaa nyt sitä, että tämä tyttö lähtee ensi marraskuussa kohti miljoonakaupunki Shenzheniä. Asukkaita vaatimattomat 10 miljoonaa, ihanaa ^^ Rakastan isoja paikkoja!

Lisäksi sitten majoitan meille elokuussa yhden kiinalaisen vaihdossa, sitäkin odotan ihan innoissani. Toivon vain, että vaihto tapahtuisi Yilinin kanssa, ettei ihan randomille vaan heitetä.

Hmm, melkein jaksaa odottaa :D No, ehkä toi matka korvaa tämä aamuisen katastrofin... Ikinä enää kerro koko koulun edessä mistään mistä en tiedä oikeastaan mitään!

Do you wake up seeing shadows?
ItÂ’s already late
Someone is staring at you like he knew your name
Do you ever feel that you are the chosen one?
Like he feels the same
Like he knows who you are

Oikeasti tosi psykoa ja pelottavaa, sattumoisin tajusin tämänkin biisin, vaikka kuinka monta kertaa levyn kuunnellut lävitse. En käsitä miten olen onnistunut tämän skippaamaan? Ja kun vielä tuo kyseinen säe tuntuu osuvan kohdalle paremmin kuin mikään aiemmista "ahaa" elämyksistä. Noo, kaikenlaista sitä tajuaa kun tarpeeksi venaa.

Onko luvallista itkeä vaikka siihen ei olisi syytä? Tai jos on luvannut itselleen ettei itke, onko se lupauksen pettämistä? Tietynlaista heikkouden osoittamista? Pettääkö aina itseään kun kieltää tunteita, kun yrittää lakata välittämästä?

Lasketaanko se tunteettomuudeksi, kylmäksi ja sydämmettömäksi jos ei halua joutua kärsimään tuntemisen takia? Jos vain koettaa paeta pois siitä faktasta, että on heikko ja haavoittuvainen? Jos vain yksinkertaisesti haluaa pois siitä?

Vaikkakaan siihen ei kykene, aina jossain välissä sortuu.

You don't know how long I have wanted
to touch your lips and hold you tight
oh, you don't know how long I have waited


Kaikki haluaa jotakin, eikö? Se on väistämätön tosiasia, jota ei voi kiertää millään. Se, haluaako jotakin niin että onnistuu sillä häiritsemään normaalia elämäänsä, on jokaisen itse hallittavissa. Tiettyihin rajoihin saakka. Jos jonkun asian haluaminen tippuu syvälle tunne tasolle, sen havitteleminen tuntuu jo lähes välttämättömältä, tuntuu ettei kestäisi ilman, voisi kai puhua jo pakkomielteestä tai riippuvuudesta.

Toisaalta kaikki on myös niin kiinni siitä, tiedostaako itse kuitenkaan täydellisesti mitä haluaa? Haluaako kuitenkaan, ja jos haluaa, niin haluaako vain koska haluaa haluta, vai miksi?

Jos oikeasti haluaa, ei sitä pitäisi jäädä miettimään itsekseen, vaan toimia asian eteen. Tehdä siirtoja kohti tavoitetta. Ei mikään tapahdu itsekseen.

I hear the ticking of the clock
I'm lying here, the room's pitch dark
I wonder where you are tonight

niinA sanoo:
Moikka! *REPS*
Hannele sanoo:
no jeps xD
niinA sanoo:
reps ja jeps rimmaa xD
Hannele sanoo:
moikka xD
Hannele sanoo:
niin rimmaa
niinA sanoo:
Moi
niinA sanoo:
Trimmeri
Hannele sanoo:
vähän kuin rimmaa ja trimmaa
Hannele sanoo:
LAKU!
niinA sanoo:
et KOSKENUT!
Hannele sanoo:
moikka
niinA sanoo:
xDD
niinA sanoo:
Moi
Hannele sanoo:
xD moi
niinA sanoo:
moi
niinA sanoo:
moimoi xD
Hannele sanoo:
mä pystyn tähän kyllä
niinA sanoo:
hyvää päivää mitä kuuluu?

Voi juukeli, sekoan täällä yksinäni. Kauhistus, voiko tässä maailmassa olla muka jotain mistä tykkään vaan näin älyttömän paljon? No on!

Koitan kasata itseni... ... ...

...
... ....

Ei tule mitään! Yhyy, haluan että olisi jo kesä ja kaikki keikat ja saisi taas nähdä tyyppejä jajajajaja saisi olla ihan tyhmä.

Ei kukaan voi rakastaa bändejä ja musiikkia näin paljon :DD Epäterveellistä


Anteeksi, kyllä mä palailen vielä takas noihin wanna be fiksumpiin merkintöihin, tällästä tää on aina kausittain.

Hannelen kanssa pohdittiin yksi päivä mistä kaikesta elämä rakentuu, ja mitä kaikkea elämiseen tarvitsee. Tulos oli kovinkin yksinkertainen

viinaa
tupakkaa
keikkoja

Täydellinen tasapaino ja symbioosi. Ja ainut asia mitä tarvisee tämän harmonian saavuttamiseen on raha. Ja rahaa saa aina jos oikeasti vain tahtoo. Tämä vuosi pistetään ihan sekasin, ollaan mitä ollaan ja tehdään mitä halutaan, ei anneta minkään estää sitä! ^_^

Bihihuuu bäng, siskot, mennäänhän vauhdilla, ei tuhlata sekuntiakaan tästä vuodesta! 18. vuosi on käynnistynyt.

Sinnan kanssa tulee myös ihan mahti vuosi, meidän keikka kesä on niin taattu! Ja meidän synttäreistä ei voi enää paremmaksi pistää:
WACKEN, here we come!
Också Bådåm, varokaa vaan, me seurataan teitä maailmanääriin!
[Äiti ei kovin mielellään lupaillut autoa lainaan, mutta eiköhän jotain keksitä ;D]

Odotan vaan niin saatanasti kesää, että ei ole todellista! Tai no, ensin venaan kauheesti helmikuuta ja huhtikuuta. Mutta sitten kesää!

//Niin, ja ihan unohdin tuosta listasta Maraboun daimin ja minttucrokantin!

Hmm, Scorpions on jotain niin hienoa. Mä muistan ikuisesti sen, kun meillä ysillä oli joku levyraadin tapainen, ja kukaan muu ei äänestänyt Scorppareita kuin minä ja Ilona. Oli ihan vitun huono musiikkimaku muulla porukalla :D

Haluan hukuttaa sinut tuskaan ja murheeseen
kipuun ja kaipuuseen
Tahdon työntää sinut palavaan ja routaiseen

Kuristaa sinut tunteeseen
Kurittomaan kaipuuseen
pimeyden syvyyteen

ja lisää paskaa vaan juu hei olen taas niina 17 vee osaako joku auttaa mua tai sitten ei joo nähään taas jep.

Mun pitäisi kirjoittaa, mutta en jaksa... Tai jaksan, mutta en kuitenkaan. Sain inspiksen Sonatan keikoilla, ja varsinkin kun juteltiin kaikenlaisia Tampereella jonossa. Ehkä palaan tuon kimppuun kun olen hakenut suklaata (en ymmärrä miksi aina syön sitä, kun en edes tykkää paljoa)

// hmm, tässäkin olen vaan kirjoittanut siitä etten muka jaksa kirjoittaa?