Ei täältä lähdetä kulumallakaan.
Ei vaikka toisinaan särkyneiden sydänten
tien valoisampaa puolta kuljetaan.
Sull' on aina hyvä syy luonnostaan
mut sielusikin myyt jos tarjotaan.
On kaikki paikallaan
kun särkyneiden sydänten
tien valoisampaa puolta kuljetaan.
kertosäe:
Me ollaan kuin lehdetön puu
joka elämän tuuleen kaatuu.
Me ollaan kuin routiva maa,
matkalla vaan paikallaan.
Me ollaan kuin kylmä toukokuu
kun kaikki kaunis paleltuu.
Me ollaan kuin peilikuva vaan
kun yötä katsellaan.
Sä myit sen volkkarin ruostuneen
ja kaikki sarjakuvat kellastuneet.
Niin vaikka toisinaan särkyneiden
sydänten
tien valoisampaa puolta kuljetaan.
Vähän ennen Heinolaa
taustapeiliin katsotaan.
valvottuja öitä en takaisin mä saa.
Vähän ennen Heinolaa
kaikki palat putoaa paikoilleen
jos on pudotakseen ollenkaan.
Kaikki elämän tuuleen kaatuu
ja paleltuu kaikki muu
kun yötä katsellaan.