aika kummallista elämä.. luin tota vanhaa päiväkirjemerkintää vuoden takaa ja aika tuntuu oikeesti menevän tosi nopeeta.
tammikuussa jäi pitkäaikaisesta työstäni pois, vaihdoin "parempaan", jossa sitten meni kuukausi ja palkkaa ei tullu niin kun piti, joten helmikuusta olen tehnyt kotona töitä. kesä oli ja meni. pate on jo 5, itse huomattavasti vanhempi, mutta kyllä sitä kummasti vielä jaksaa heilua. Paavo käy viskaria välillä ja nauttii täysin siemauksin,kun osaa jo laskea,piirtää todella hyvin ja kaikki muukin kiinnostaa todella paljon. juuri tuossa haettiin tietoa (onneks wikipediasta löytyy mitä vain) kuinka lämmin se auringon pinta nyt sitten oikeesti on. Pete on tuttuun tapaan paljon töissä,onneksi koskissa nykyään... kesäkuusta elokuulle aika meni sitten suurimmaksi osaksi vessassa yrjötessä,mutta oli se sen arvoista kun nyt toukka selvästi näyttää jo tulonsa. loppu vuosi menee rauhaksiin (toivottavasti) ja helmikuussa suuri työ tuo tulosta (toivottavasti). Tai no... jos siis hyvin menee.. edelleen sitä vain ihmettelee tuon rakkaan pikku miehen sinnikkyyttä maailmassa,syntyi keskeneräisenä,todella rankkaa on välillä, mutta silti hän jaksaa nauttia pienistäkin asioista ja hymyillä... kyllä itsekin on oppinut jättään turhat kiukuttelut pois ja edes yrittää nauttia siitä kevään ekasta karvamadosta minkä sai kiinni...
onnellisesti odottaen (ja näyttäen norsulta)
-m
Uusimmat blogimerkinnät
- .... 09.01.
- taasen... 17.10.
- persoonallisuustestien luotettavuus.. 05.09.
- kauheesti on tapahtunu.... 05.06.
- ja taas 23.02.
- tadaa! 08.02.
- murheenkryyni 03.02.
- päivien valoa 25.01.
- hip hei 23.01.