[
Kommentit
* Poista kommentteja
02.12.2009 09:43 <Perdition> En niinkään jättänyt listaamatta vaan unohdin, hyvä huomautus. Toisaalta, moraalille on olemassa vahvempiakin rakennuspalikoita kuin pelko.
05.12.2009 10:31 <mait0> "02.12.2009 10:41 <mait0> Ei kuitenkaan sellaisia jotka sitovat yksilöä ulkoisesti, joten viime kädessä moraalin perustana on aina usko. "
02.12.2009 12:46 <Perdition> Kristinuskon moraali on suurimmaksi osaksi sidottu deontologiseen etiikkaan joka pohjautuu raamattuun. Raamattu kuitenkin tarkastelee moraalisia ongelmia liian yksioikoisesti eikä ota huomioon erilaisia tilanteita. Tästä johtuen kristitty joutuu jatkuvasti vaihtamaan hankalasti määriteltävissä tilanteissa seurausetiikkaan ja ajattelemaan itse, kuitenkin sillä erolla että deontologisen etiikan dogmaan pohjautuvat ajatusesteet (kyseenalaistamattomat säädökset) seuraavat mukana...
02.12.2009 12:47 <Perdition> ...estäen mahdollisimman objektiivisen tilanteen tulkinnan.
02.12.2009 12:49 <Perdition> Euthyfronin dilemma osoittaa että moraali ei voi perustua jumalaan ilman että moraalista tulee jotain teennäistä. "Päättävätkö jumalat, mikä on hyvää, koska se on hyvää, vai onko jokin hyvää siksi että jumalat päättävät niin?" http://fi.wikipedia.org/wiki/Euthyfronin_dilemma
05.12.2009 10:54 <mait0> Mutta usko on se ainoa asia, joka vahvistaa Raamatun pohjalta sovelletun moraalin oikeaksi. Siksi uskova voi tinkiä oman moraalinsa sijaan uskostaan jumalan oikeuteen, mikä ei yleisen käsityksen vastaisesti muuten ole Jeesuksen opetusten vastaista. Ihmisen usko ei ole täydellistä ja kestävää, ja varsinkin kristityt myöntävät tämän avoimesti. Tämä tietentahtoinen jumalan vastustaminen tekee ihmisestä jumalan silmissä pahan, mutta kas: hän nokitti jo etukäteen sanomalla koko ihmiskuntaa pahaksi,
05.12.2009 10:58 <mait0> ja myöhemmin maksatti senkin pahuuden velat pois. "tietentahtoinen jumalan vastustaminen" muuten tarkoitti, että ihminen ei veny omaan äärimmäisyyteensä hyvän turvaamiseksi, ja sehän on vähemmän kuin täydellistä ja hyvää.]
--Ehdottoman tärkeää näissä keskusteluissa on kiinnittää huomio sanojen "täydellinen" ja "hyvä" tarkkoihin merkityksiin ja varsinkin siihen, etteivät ne ole lainkaan toistensa synonyymejä. Ja taisin tuossa muuten itsekin itse asiassa tarkoittaa täydellisen hyvää enkä täydellistä ja hyvää, ihan vaan ettei nyt tässä mennä puimaan täydellisen syvintä olemusta.
[05.12.2009 11:02 <mait0> Jumala ei siis rajoita ihmisen toimintaa "vain hyvään", vaan jopa kehottaa ihmistä toimimaan omantuntosa mukaan, jos vaikka se tarkoittaakin pahuutta jumalan edessä. Kyllä Herra sen kestää.
05.12.2009 11:10 <mait0> En tiedä, miten Platon osoittaa, että jumalan on oltava hyvä ollakseen olemassa. Raamatun jumala on kuitenkin täysin itseriittoinen, joskin ihmiselle tuntematon, joten hyvyyden käsitte seuraa Hänen tahtoaan, ei toisinpäin. Näin ollen hyvyyden käsite olisi kyllä teennäinen, mutta vain siksi, että on jo olemassa käsite jumalasta, joka on täydellisen hyvän mitta, eli jos jumala = hyvä, on turhaa puhua hyvästä kun voi sanoa jumala = jumala. Tässä valossa jumala on hyvä jos on ja paha jos on.
05.12.2009 11:16 <mait0> Ja jos jumala on paha, on Hän silti hyvä omissa silmissään, aivan kuten mikä tahansa auktoriteetti, vaikka sitten natsijohtoinen Saksa tai ihmisen rajoitettu havainnointikyky, johon ateistit muuten luottavat juuri niin sokeasti kuin kristityt jumalaan.
05.12.2009 11:28 <mait0> Euthyfronin dilemma on nimitys]
--Joo, tässä esitän asiani väärin. Älkää menkö itsestäänselvyyksiin, kiitos.
[ristiriidalle, joka syntyy, kun ihmisen on valittava uskosta jumalan hyvyyden, ja ties mihin perustuvan absoluuttisen hyvän välillä. Monet päättävät tämän todistavan hyvän jumalasta riippumattomaksi, koska eivät ota edes huomioon mahdollisuutta, että hyvän käsite on välineellinen (eli tässä tapauksessa teennäinen) ja absoluuttista hyvää ei ole olemassa.
05.12.2009 11:31 <mait0> Ateistit pääasiassa. Go figure.
]