lastenhoitoha ei ole siis mitään ruusunpunaa.
ja eihän meidän tartte olla teräsmammoja, sillä mekään emme välttämättä jaksa kaikkea kantaa.
poikani on mato, se haluaa sängystä lattialle.. pelottavaa.
poika nukahtaa 20-23.00 mais ja herää 5-8.00 mais.. oikeastaan se ei ole näihi aikoihi hereil mutta mamma herättää sen... ja tää rytmitys on ollu kauan.
mitä olemme oppineet elämästä? emme mitään, teemme samoja virheitä eri ihmisten kanssa...
kerran pettää, aina pettää...
ei se raha kasva puussa...
joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa...
kuolema on velka, joka meidän kaikkien on maksettava...
poju näyttää nukkuvan koko yön ilman heräystä... jesh..
ei mitään, ei mitään.. mä en saanu mun koruja.. noo onneksi pojulla on nyt tuttinauha ja virike millä se voi leikkiä kun on lattialla.. sellainen leluteline...