mä minnekkää ole menos, dave kipeenä ja mies huollettavana.
aloin taas ajattelee aivan liikaa.. onko se muka oikeesti niin kun tenavan saa että oma elämä loppuu?
ihmettyttää vain että harvoon mua kukaa pyytää mihinkään. missä vika?
onko musta tullut jotenkin tylsä vai olenko vain sokea?
on se joo että vaikka parisuhtees on ja yhden tenavan lapsi, niin kyllä mä silti maippi oon.
tajua enään miksi ees puhun...