Jos sua ei ois ollut,
Niin olisin keksinyt sut.
Ois susta samanlainen tullut,
Mitään en ois muuttanut.
Ohikulkijat luulee
Minun seinille puhuvan.
Tyhjyyteen ne sanovan mun kuulee
Sua aina rakastan.
Tahdon susta kiinni pitää,
Vaikken sua oikeesti enää nää.
En tahdo irtikään päästää,
Taas ilmestyt vierellein.
On pakko itseään säästää,
Sen velkaa sulle jäin.
Olet jokaikinen yön ääni.
Kukkamerestä poimin sut.
Hyvä ajatus sisällä mun pääni
Kun elämä on suuttunut.
Oot valona mun tiellä
Silloin kun on vaikeaa.
Hullummaksi oisin tullut vielä,
Jos sua ei ois ollutkaan.
Jos sua ei ois ollut,
Niin olisin keksinyt sut.
Vuoteeseeni kuvitellut.
Sulle kadulla puhunut.
Hiljaisuutena öissä,
Ääriviivoissa pihakoivun.
Ilman sua oon kuin vöissä,
Ilman sua lakastun.
Saanhan susta kiinni pitää,
Vaikken sua oikeesti enää nää?
En tahdo irtikään päästää,
Taas ilmestyt vierellein.
On pakko itseään säästää,
Sen velkaa sulle jäin.
Olet jokaikinen yön ääni.
Kukkamerestä poimin sut
Hyvä ajatus sisällä mun pääni
Kun elämä on suuttunut
Oot valona mun tiellä
Silloin kun on vaikeaa.
Hullummaksi olisin tullut vielä,
Jos sua ei ois ollutkaan.
Ei sua minusta voi erottaa,
Jäät osaksi mieleni maisemaa.
Kun olit totta hetken,
Nyt mun täytyy tästä jatkaa.
Vierelläni teet loppuretken,
Vaikka se olis kuvitelmaa.
Olet jokaikinen yön ääni,
Osa lempeää valon kajoa.
Kesäsateena saavut elämääni,
En kuivuuteen hajoa.