pimeys huutaa tuntematonta,kukaan ei kuule sitä,mutta voi puun välistä kuulla äänen ja kaipuun.minä istuin ja kirjoitin,kirjoitin sanoja,loputtomia sanoja,annoin kivulle kirjaimet,surulle runot,ikävälle kasvot,kyynelin ne peitin pimeyteen..ikävä?mitä se oikeastaan on?onko se sitä että tahdon sanoa sinulle..mietin onko sinun nyt hyvä?tiesitkö että rakastin?nuku rauhassa isä.onko ikävä tuskaa?pelkoa?rakkautta ja vihan yhdistelmää?voinko vihata ja rakastaa?muistathan minä kuljen matkallasi kun sinä kuljet jossain,muistathan?tunnetko että yhteys katosi?soiko sinun ajatuksissasi yö?minä rakastan aina..uskon että tiedät ja tunnet sen.luulen että me jutellaan ja ajellaan se yks kiekka ja toinen ja kolmas.siksi että autossa soi hyvä musa ja me lauletaan äänijänteet punasena..pyydän..onhan sinulla satama ja turva.