Sam ryhdistäytyi ja perääntyi muutaman askeleen. Hän huomasi astuneensa jonkin kovan päälle ja nosti tämän ylös. Tunnistettuaan esineen Samin kasvoille syntyi oikein, oikein leveä virne. "Tämähän on meidän homppelipojjan puhelin. Mitäs mielenkiintoista sieltä löytyykään..?" Sam virnuili, avasi puhelimen läpän ja painoi valikkoa. Sieltä salamana poika löysi viestit ja avasi ensimmäisen. Sam avasi suunsa ja sieltä tulvi vain ja ainoastaan, hyvällä imitaatiolla kehystettynä, tuon idiootin, ymmärtämättömän haastajan viestejä. Kulta - sanojen kohdilla Sam imitoi aina naista. Tämä oli nöyryyttävämpää, mitä Sam oli ikinä nähnyt. Hänen onnekseen hän oli itse kiusaaja, ei kohde.
Ihana ajaa oma roolipelihahmo näihin tilanteisiin, missä se ei halua olla ja missä se saa turpaansa. Nam <3