Pakko nyt hehkuttaa oikein blogissakin että Von Hertzen Brothersin uusi levy on ekstaattisin uusi musiikkipläjäys jota olen päässyt kuulemaan aikoihin. Iski heti ekalla kuuntelukerralla kuin miljoona volttia (Korkkarislogania lainatakseni) ja tää vaan paranee joka kuuntelulla. Paitsi että sinkkubiisi In The Endistä en tykkää, mutta kaikki muu rules.
Niin, lauantaiaamuna pitäis sitten olla pirteenä lentokentällä. Viisumit (Kiina, Mongolia, Venäjä) komeilee passissa, Pekingissä on hostelli varattuna, kuten myös junaliput ensi viikon tiistaille Ulan Batoriin. Siitä eteenpäin ei sitten vielä suunnitelmia liiemmälti olekaan, mutta eiköhän ne siitä selkiydy.
Luvassa taitaa olla jännä reissu. Joskus kauan sitten totesin, että pahinta mitä voi sattua on se, että henki lähtee, ja ei sekään niin paha juttu ole...