Olemme siis atm Irkutskissa, Siperian paakaupungissa, n. 70 kilsaa Baikal-jarvelta lanteen. Lepposa on reissu ollut ylipaataan tahan mennessa. Irkutsk tuntuu suorastaan kotoisalta, kun kaikki on siistia, risteyksissa on liikennevalot ja niita noudatetaan, keli on hyvin Suomen kesaa muistuttava ja valitettavasti hintatasokin on lahes sama kuin Suomessa. :P
Yllattavin kokemus tahan mennessa on ollut akuutit saatilojen muutokset. Lahdimme vajaa viikko sitten tiistaiaamuna Pekingista, jossa oli lamminta +35 c ja vuorokautta myohemmin Mongoliassa satoi lunta! Kylla Ulan Batorissakin oli muina paivina lammot 15-20 asteen tietamissa. Nyt taalla Irkutskissa on Suomen kesakelit parhaimmillaan.
Peking oli yllattavan lansimainen mesta, kaikki toimi vaenpaljoudesta huolimatta hienosti, missaan ei yritetty kusettaa, palvelu pelasi erinomaisesti joka paikassa, ruoka ja juoma oli hyvaa ja halpaa. Ulan Batorista ei olisi uskonut, etta kyseessa on miljoonakaupunki. Tunnelma ja palvelutarjonta muistutti totaalista liikennekaaosta lukuun ottamatta suomalaista pikkukaupunkia. Paikan voisi tiivistaa parilla sanalla "totaalinen perslapi".
Mitas nyt sitten? Saavuimme tanne Irkutskiin aamulla kuudelta - bussimatka kestikin vain 20 tuntia! Eli olimme perilla lopulta aikaisemmin kuin la-illan junalla, jonne emme saaneet paikkoja. Asken solkkasin sanakirjan avulla venajaksi junaliput keskiviikkoillaksi Sverdlovskiin eli Jekaterinburgiin. Matka kestaa 55h. Sielta sitten Moskovan kautta kotiin joskus ensi viikolla. Pyykit on ripustettu kuivumaan, joten nyt lahdemme metskaamaan jostain lounaan, aamupalan ja valipalan comboa ja sen jalkeen kartsalle.
Koettakaahan kestaa siella kotimaassa. Spasiba!