Kylläpä taas on vierähtänyt edelliskerrasta. Kuulin just että mun pitäis kuulemma olla kulttuuriantropologian tunnilla, mutta ehtinee kait tuota. Ote arkeen ja siitä irtautumiseen on ollut tasapainossa. Tänään pitää ehtiä olla vielä kamalan reipas ja täytellä lappusia ja rientää paikasta toiseen.
Tänään oli fuksimessut Yliopistolla. Mä olin mysteerihenkilö meidän ylioppilasteatterin esittelypöydällä. Siis sen päällä. Seisoin vähä vajaat kolme tuntia liikkumatta pipo silmille vedettynä pöydällä yliopiston aulassa. Oli veikeää kun ihmiset säikähti tajutessaan että olinki elävä. Olo ei muuten ole hirveän eloisa. Tekis mieli päästä päiväunille.