IRC-Galleria

Vähänkö mä olin leija koko eilisen päivän! Pääsin vieraaks kaupunkilehti Uusi Rovaniemen jääkaappimagneettirunopalstalle. Ideana siis, että kerran viikossa ajankohtainen kaupunkilainen kutsutaan sinne haastatteluun, ja haastattelun päätteeksi haastateltavan täytyy tehdä runo toimituksen taukohuoneen jääkaappirunomagneettihässäköistä ja se sitten julkaistaan haastattelun ohessa. Hihittelin koko helevetin päivän sille että oon "ajankohtainen kaupunkilainen!"

Laulutunnin jälkeen katoin teatterilla Perhosmonologien viimeisen esityksen ennenku zuumailtiin vähä Vänrikki Stålin esitystä. Ennakkonäytökseen on onneksi aikaa vielä viikko, joten ei huolestuttanut yhtään, vaikka käsikirjoitus ei ollu vielä valmis. Pitkän päivän päätteeksi töissä alkoi jo jalkoja pakottaa. Tein muutaman aika pahanmakuisen drinkin ja muutamia ihan hyviä. Vieläki nauratti ne asiakkaat, jotka tuli kysymään multa alakerran vastikään avatusta pikkubaarista että "saako tästä batterykossua?", "No ei vittu saa, mulla on muutenvain tässä sama baarivastustus ku isolla tiskillä likööreineeen blendereineen sheikkereineen hanoineen mehuineen väkevineen mutta JUST energiajuomaa ja kossua tässä ei satu olemaan!"

Olin äsken av-medialaisten jonku projektin kuvauksissa, jossa ne tekee jotain deittipeliä, jota voi parin viikon päästä pelaa tossa meidän tiedekunnan agoralla. Kerroin, että harrastan petanqueta ja pettingiä, ihannekumppanini ei oo läski ja sil on musta auto. Illalla näytös jee enkä oo pessy mun esiintymispaitaa!

...Nythän on siis tiistai. Joten se, mitä luki eilen viimeisessä kappaleessa, onkin edessä vasta huomenna. Meni pitkälle iltapäivään tajuta se. Puheviestinnän tunnilla oli kivaa.
"Moi, mä oon Pete, harrastan petanqueta, pettingiä ja poronhoitoa." Mun pitäis ehkä olla sielä enempi hiljaa.

AI! Niistin just niin tuli huuliherpes! ...Voiko se tulla alta sekuntiin? En uskalla mennä kattoon peilistä. Pitääpi lähtä treeneihin.

Meillä oli tänään web-suunnittelua sellaisessa luokassa, jossa oli sellaiset valkoiset omenatietokoneet. Mä en jotenki luota niihin, ne on liian kauniita ja viattoman näköisiä ollakseen ihmisen palvelemiseen ja toiveiden toteuttamiseen suunniteltuja ystävällisiä laitteita. Jotain hämärää niissä on! Vielä minä teen niistä selvää joku päivä!

Yhdeltätoista mentiin Hannan kanssa johonkin haastatteluun, jossa kyseltiin kysymyksiä teemalla, miten yliopisto muutti elämäsi. Pantiin söpösti mikrofoni Hannan kaulukseen ja lähetin mun taskuun ja oltiin kaulakkain kameran eessä. Kehuttiin Rovaniemeä. Mä kritisoin opetuksen tasoa ja sitten ujostelin kun tuli meidän häämatka puheeksi. Loppukanoottina oli että ei varmaan oltais mekään ikinä toisiamme löydetty, jos ei oltais Rovaniemelle muutettu. Hih!

Impropalaveri pidettiin Tessan kaa, illalla Vänrikki Stålin treenit. Huomenna tieteellistä tiedonhankintaa, päiväunet, laulutunti, sit meen kattoon perhosmonologien esityksen, sit on Stålin treenit ja sit yöksi töihin. Jouluna vannoin, että helmikuussa otan rennosti... Hitsin vitut tässä kerkiä taas yhtään mitään!

Näin äsken unta, että William Shakespearen vaimon Anna Hathawayn henki oli ottanut erään katsojamme ruumiin haltuunsa ja tuli meidän näytökseen huutelemaan, mutta olikin lopussa erittäin otettu raikkaasta tulkinnastamme. Heti perään näin unta että hiihdin. Molemmat skenaariot yhtä outoja.

Heräsin jo melkein tunti sitten. Saa nähdä missä vaiheessa mun kroppa tajuaa, että en aiokaan mennä heti uudestaan nukkumaan, vaan herään ihan oikeasti ja lähen kouluun. HAH! Mitäs heräs! Kävin illalla maksamassa laskuja ja Amarillossa iltapalalla ku kotona ei ollu ruokaa, enkä ehtinyt kauppaan. Tulin puolenyön jälkeen kotiin reilut puolentuhatta euroa köyhempänä. Olo ei ollut odotetun kevyen kaltainen, vaikka olin luopunut sekä rahoistani, että maksamattomien laskujen pinostani.

Mulla on edelleen flunssa ja sellainen tunne, että kirjoitan tässä itselleni synninpäästöä siihen, etten lähtisikään nyt kouluun väsäämään nettisivuja, seiskalta on sentään esitys, jossa on pakko ola kunnossa. Aikaa parantua 11 tuntia.

Minäpä olen sitä mieltä, että ne kauan aikaa sitten tarinoita kirjoittaneet miehet, jotka ovat keksineet helvetin ja päättäneet, että sielä on tosi kuuma, eivät olleet koskaan käyneet lapissa! Voi pahuksen vittu ku sielä on kylymä tuola ulkona! Ei tee mieli nousta peiton alta ei sitte yhtään! Aamulla pitäisi ysiltä olla jollain nettisivujn tekemiskurssilla (joo mulla ei oo mitään käryä, mikä sen kurssin oikea nimi on), mutta en oo ihan satavarma selviänkö kaks kilsaa yliopistolle olosuhteissa, jotka poikkeavat absoluuttisesta nollapisteestä ainoastaan himpun verran ja saavat sielun jäätymään... No oikeastaan siellä ei ole kuin 25 astetta pakkasta, mutta ei se ihimisä varten oo siltikään tuommonen!

Flunssa ei kamalasti ole hellittänyt, toivottavasti huomenna on hyvä happi, ku jatkuu Shakespearen kootut teokset Kauppayhtiöllä. Jos et oo vielä nähnyt niin nyt kiireen vilkkaa varaamaan lippuja! Esitysaikataulut ja varausohjeet www.vilpertti.net. Meistä oli hyvä kuva taas lehessä, olin sukkahousuissa haarat levällään orgastinen virne naamallani kulttuurisivulla Santun ja Jonnen käsivarsilla.

Välillä tuntuu vähän yksinäiseltä.

Tän vuoden eka koulupäivä on puolessa välissä jee! Ilmoittauduin kursseille, niille mille en enää itse ehtinyt ilmoittautua, amanuenssi hoiti asian mallikkaasti kun vähä vinguin ja kitisin. Eilen oli kiva törmätä Lasseen kaupungilla ihan sattumalta ku olin tulossa treeneistä Zoomitin kautta kotiin.

Yskä ja keuhkoihin sattuu. En pääse tänään laulutunnille kun lämmitetään Shakespearen kootut teokset perjantaita varten ennen teatterin hallituksen järjestäytymiskokousta ja sen jälkeen töitä ja huomenna purkupalaveri joulusesongista jee!

Opastin eilen yksiä daameja videokameran käytössä ja yritin fiksata tiskikonettansa. Viinilasin ääressä kerrattiin lapsuusmuistoja. Tänään oli töissä kassakoulutus. Ensin siis Tivolin pikkupuolen sohvalle nokosille, sit kiinalaiseen lounaalle, sit join limpparia ja diipadaapailin. Uutta kassaa tsekkailtiin ehkä vartti. Sit täytin kaapit ja purin (rouskis) kamaa hyllyihin ja menin Katin kans Amarilloon kahville. Amarillosta Uittoon moikkaamaan pokepoikia ja sieltä teatterille treeneihin.

Vänrikki Stålin esityksiin on aikaa alta kolme viikkoa, huomenna aletaan improamaan ja tunnerunkkaamaan teemoja kohdilleen. Ajateltiin ammentaa voimamme perisuomalaisesta negatiivisuudesta. Äitini oli tässä tapauksessa oiva muusa, tarvitsi vain esittää sille puhelimessa muutama takuuvarmasti hätkähdyttävä väite tai kommentti tekemisistämme niin jo alkoi luuri raikaa: "eiherrajumalaettekyllävarmastitee!". Äitini pöyristyttävimmän kuviteltavissa olevan skenaarion mukaan esityksemme Mikkelissä voisi herättää keskustelua ja voisimme joutua lehteen. Se olisi toki perin onnetonta.

Runeberg-istunnon päätteeksi käytiin pasitiven kaa moikkaamassa kavereita Pahassa Kurjessa ja sitten syötiin hampurilaisia. Nyt alan korjaamaan vuorokausirytmiäni. Alla oleva linkki muuten on minun mielestäni hassu.

http://www.youtube.com/watch?v=vXbRUS0kQdI&eurl=http://www.riemurasia.net/rasiatube/view.php?id=13636

... se on myös ryyppäämistä ja naimista.

(Merkintä kesken.)

Vielä jonain iltana töissä laitan omaan päähäni baaritiskiä ständiin aanelosen, jossa lukee:

"-Sormia napsuttamalla 15% nopeampaa palvelua.
-Maksukorttia tai seteliä villisti heiluttamalla 30% ystävällisempää palvelua.
-Viheltämällä 20% halvemmat drinkit.
-Tuplia myydään, jos varmasti tiedät viereisessäkin baarissa niin tehtävän.
-Nimeäni huutamalla syöksyn ällistyttävällä nopeudella täyttämään toiveitasi. Olet varmasti ainut, joka tietää nimeni.
-Jos olen kaverisi kaveri, osaan telekineettisesti ottaa selville, mitä tahdot juoda seuraavaksi ja paljonko olit ajatellut siitä maksaa."

.... Ihan vain nähdäkseni, mitä silloin tapahtuu.

Mä tulin tänään kipeäksi. En oo ihan varma johtuuko se kahden tunnin yöunista vai Lapin esittävien taiteiden läänintaiteilijasta. Sillä naisella oli tänään kurssilla kyllä hyviä pointteja. Pidin siitä tänään enemmän kuin eilen, vaikka meinasinkin menehtyä viluun ja väsymykseen. Ohjausharjoituksessa Mari ohjasi kohtausta, jossa mun täytyi esittää nelikymppistä irlantilaista naista. Naista, joka on neitsyt. Lopulta näytti siltä, että sipsutan ympäri lavaa jääpuikko perseessä ja kiroilen.

Nappasin roimasti ibuprofeiinia ja parasetamoolia ennen ja jälkeen päiväunien. Näin unta, että Venäjän presidentti oli meillä kylässä ja mun piti isoveljen ja kavereideni kaa esitellä sille Rovaniemeä, mut siitä ei tullut mitään, koska me lipsauteltiin koko ajan suistamme poliittisesti epäkorrekteja sammakoita. Niinpä yritin karistaa slaavilaisen valtionpäämiehen kannoiltani ja menin sovittamaan mustaa nahkakorsettia. Äitini teki päätösillalliseksi samanlaista keittoa, mitä tiedän tarjottavan Tampereen kauppahallissa, tosin joukossa oli puisia apinanpäitä. Sen jälkeen presidentti sai vauvan, mä tein sille vaniljavodkapirtelön ja sitten mentiin ajamaan ydinsukellusvenettä.

Joo, nyt vois mennä töihin heiluttaan kättä ja jalakaa. kunhan Eikan Salainen Yllätyspasta valmistuu tuosta hällältä :)