Peiliä katsoin, mitä siellä nään, tuskin ymmärrät säkään kun en ymmärrä mäkään
tänään yritän mä silti eteenpäin skarpata, väität et oon ilone, ei siltä vaikuta,
Koska mulla ei oo sua enää, enkä usko, että sua koskaan enää nään,
mieleni on etä hyvistä ajatuksista,
Joka valokuvasta sun naamas peitän ruksilla
Avaan silmät yöllä ja kiroilen ääneen,
Mietin sitä kaikkee mikä meistä taakse jäänee,
nousen ylös, tuijotan peilikuvaani, ne sanat rakkaudesta, kaikkee sitä lupaakin.
Luulen, että elämä on pelkkää uniikkitarinaa,
lappu seinäs; ota lääkkeet jos masentaa,
Tunteet velloo, ne silmäkanavani avaa,
käsi kiinni puukos, katse seuraa verivanaa.