haluun unohtaa kaike maalima tyttö ja poikaystävät ja rakastumiset ku siitä ei seuraa mitää muuta ku harmia!! aina ekaks menee hyvin ku on yksin ja saa tehä mitä haluaa!! sitä tulee joku/jotai ihania ihmisiä ja sit ei muutaku falling in love--->
ja se on perseestä ku siihe loppuu vapaus ja kaikki eikä saa tehä enää mitää mitä haluaa ja kaikesta mitä tekee pitää ilmottaa jollekki!! ja sit se vituttaa kans ku on yksin nii pitää valittaa ku ei oo koskaa ketää ja sit ku on suhteessa nii sit ahistaa ja ei saa omaa tilaa ja iiks d44!! voi paska ku ihmiset on nii perseestä koko vitun porukka, miks pitää olla jotai rakastumista tai vihaamista?! ois vaa et ei ois mitää tunteita nii ois kaikki PALJON helpompaa eikä tarvis kuluttaa puolia energiasta jonkun/joidenki ihmisten ajattelemiseen 24/7!! ja sit se on niin turha alkaa mitää vakavaa ku ei se KUITENKAA kestä!! ei se oo inhimillistä sitoutua toiseen sillälailla että se on just senki halujen tai tarpeiden täyttymys!! ei saatana... se ei yksinkertasesti ees oo mahollista! se tietää riitoja ja hankalaa perhe-elämää!! vitun epärealistista! mutta kuka pystyy tunteitaan muuttaaa? nouuuuuuuu