IRC-Galleria

AHH mahtava reissu, nyt mie oon täällä kotona kello kolme ja en tiiä olleenkaan mitä tehdä! Mullahan on ollut viihdyttäjiä 24/5 ja nyt tuntuu hirveältä, kun keksin tekemistä miettiessä vain tuntojen purkamisen GALLERIAAN. Nukuin just seitsemän tuntia, joten se on korvannut kai yhden yön unet ainakin, nyt tuntuu, et voisin nukkua toisetkin päälle, onhan mulla seurana Penelope, paras synttärilahja IKINÄ! Kiitos Josukalle ja Tuukalle sen raahaamisesta kotiovelle asti :), rakastan sitä ikuisesti, varsinkin halilonkeroita ja potkujalkoja.
Mie luulin et matka Suomen halki olisi jotenkin koettelemus (oon aina miettiny kaikkien pelireissuistakin, et ne varmasti on kuin sillit purkissa, vaikka hauskaa olis tietenkin), mutta ne oli melkein koko matkan parhaita osia! Onneks Anni osti mahtavan karaokelevyn. Katsottiin leffakin, rusinapoika, arvatkaa mistä kyse... Rantsi ja Kelhä ei tiedä mikä niihin iski. Menomatkalla muuten aloitin pelikoneurani ja hävisin kaiken = n. 2 €.
No maanantaina ihkun Omenahotellin huoneiden kunto (mm. verta) hieman järkytti, mutta kun päästiin evakkoon ja saatiin huoneet siisteiksi seuraavaksi päiväksi, ei haitannut enää paljoa, happi vaan meinasi aina loppua iltaa kohden, kun iltaa ja "partyjä" (Jarin juhlat tais jäädä hiljaisiksi ;]) ja niitä "jatkoja" vietettiin.
Loitte muuten hirviön Linnanmäellä, mie en pelkää enää ketään, enkä mitään, nyt kaikki mikä ei tee äkkikäännöstä tai pudotusta tuntuu tylsältä. Ja oikeasti säästin sen Raketin vain ensi vuoteen, pakkohan mun on jotain uutta jättää sinnekin. Kirnu osoittautui liian lyhyeksi, vaan pari sekuntia pudotusta ja nousua. Eikä mua pelottanu muualla kuin jonossa, laitteessa sitten oli vaan hurjaa ja hauskaa ajatella, kuinka korkealta pudottaudutaan... Jotakin päivästä kertoo se, että aamuisen eläintarhan buffetin lisäksi ei tullut muuta syötyä kuin ehkä yksi hattara, ei silloin raaskinut tuhlata aikaa ruokaan.
Niin ja me käytiin myös Korkeasaaressa, sielläkin oli ihan mukavaa... Kaupungilla mie ja Laura tajusimme et Helsinki on täynnä esittelykoppeja, joissa ne tekee ilmaishoitoja, joten reissun saldoksi tuli kolme käsihoitoa eri päivinä. Mie en tajua, mikä meissä veti ne aina kauempaakin huikkaamaan meille Excuse me'ta ja tarjoamaan niitä juttuja... Oli hauska kuunnella niiden selitystä Kuolleenmeren suolan erikoisuudesta ja syistä, miks meidän pitäisi maksaa siitä 46 euroa.
En tiiä, onko mahtavaa asua tuollaisessa kaupungissa, joka on keskustasta pelkkää kauppaa ja putiikkia, mutta kävelyä tuli keskiviikkona ja torstaina runsaasti, jos aikoi kaiken nähdä Kampissa ja Forumissa. Parhaaksi paikaksi osoittautui UFF, jossa mie ja Saana mentiin sekaisin! Meillä on hullun samanlaiset maut, ja aina kun jossain näkyi UFF-kirppari tai jokin pikkupuoti niin molemmat sai ylimääräistä sydämentykytystä, me ollaan pahaksi toisillemme :D Keskiviikkoiltana meillä oli juhlaillallinen siinä julkkisten ravintolassa, oliko se Colorado. Moni oli luvannut itkevänsä silloin eron pakollisuutta jne. mutta ei silloin voinut, kun piti jutella. Meistä tykättiin siellä restaurantissa tosi paljon, vaik pietettiin ihan omaa ohjelmaa, kuten luokkagaala, ja Miia oli yhtenään kilkuttamassa haarukalla lasia saadakseen huomiota :D Olen muuten Miss Tietopakkaus.
Eilen tai siis tänään, en enää tiiä, kun päivien välissä ei ollut nukkumista, oli aika tuskainen retki Suomenlinnaan piknikille. Hypotermia oli siinä vaiheessa tosin hauska juttu vaan, johtui varmaan väsymyksestä, mutta nauratti se aika paljon kun ei saanut suklaakeksiä kädessä pysymään... Lautalla Kati, Saana, Laura, Antti, Tuukka, Pete, Iiro ja mie oltiin ainoat hullut, jotka siellä yläkannella uskalsi uhmata tuulta ja hyökkääviä lokkeja... Yksi kakki mun olkapäälle! >:( Mutta kaikki oli siis edelleen hyvin hauskaa väsymyksen takia. Jari "Haunter, joka tykkää eläimistä" tykkäs Suomenlinnan joutsenista <3, hyvä et selvis siitä hengissä, kun meni kivittämään niitä kivillä ja leivillä... Oon nyt ihan hämmästynyt siitä, kun en sairastunut tuolla, läpimärkänä Linnanmäellä ja kylmissään saaressa, mulla pitäisi olla tässä vaiheessa keuhkokuume! Torstaina puoli yhdeksältä, puoli tuntia ennen lähtöä, mie ja Saana tajuttiin, tämän jutun loppuvan, yläasteen, peruskoulun, ystävyyssuhteidenki, ja se oli aika shokki.
Ja viime yö meni siis laulaessa ja jutellessa ja leffaa katsoessa. Arki on hirveä keksintö. Miksei kaikki mahtava ja mukava jatku vain? Kelhä sanoi, että matka on onnistunut, kun palatessa on ihana palata omaan sänkyyn ja kotiin, joten mie oon kai vielä tuolla matkalla kun tämä ei tunnu nyt ollenkaan oikealta. Ei se ajatus hieman aikaisemmasta luokkakokouksesta ollut lainkaan huono.

Kaksi viikkoa koulua jäljellä! Kirjoitin älyttömästi, tämä saa luvan olla tallella kun vuosien päästä muistelen :D